Keskustelut työllisyydestä ja työllisyysasteen nostamisesta ovat käyneet viime aikoina vilkkaina. Myös pääministeri Antti Rinteen hallitus sitoutui hallitusohjelmassa 75 prosentin työllisyystavoitteeseen. Keskuskauppakamarin julkaisema työllisyystavoitelaskuri tarkastelee kuukausittain sitä, kuinka hallituksen työllisyystavoite on tähän mennessä toteutunut.
Keskuskauppakamari julkaisee tiistaina 20.8. verkkosivuillaan työllisyystavoitelaskurin, jossa tarkastellaan hallituksen työllisyystavoitteen toteutumista. Laskuri perustuu Tilastokeskuksen työvoimatutkimukseen ja sen tuloksia tarkastellaan kuukausittain. Sivustolla julkaistaan lisäksi ajankohtaisia artikkeleita mediasta, jotka liittyvät työllisyyskehitykseen.
”Suomen hallituksen työllisyystavoite on niin merkityksellinen kansantalouden pitkän aikavälin hyvinvoinnin kannalta, että olemme halunneet kiinnittää siihen erityistä huomiota lanseeraamalla sivuston, josta työllisyystavoitteen toteutumista voi seurata”, sanoo Keskuskauppakamarin pääekonomisti Mauri Kotamäki.
Eduskuntavaalikeskustelujen aikaan kaikki eduskuntapuolueet sitoutuivat 75 prosentin työllisyystavoitteeseen. Tavoite konkretisoitui pääministeri Antti Rinteen hallituksen ohjelmassa. Edellinen pääministeri Juha Sipilän hallitus asetti tavoitteekseen yli 100 000 työllistä eli vähintään 72 prosentin työllisyysasteen. Sipilän hallitus saavutti tavoitteensa.
Keskuskauppakamari on myös esittänyt kunnianhimoisempaa työllisyystavoitetta: seuraavan vuosikymmenen loppuun mennessä työllisyysasteen tulisi olla 80 prosentissa. Tärkeät hyvinvointivaltiomenot voidaan rahoittaa ilman merkittäviä leikkauksia julkiseen talouteen vain, jos työllisyysaste nousee.
”Työmarkkinoiden toiminta ja työllisyysasteen kehitys on otettava tosissaan. Sekä yhteiskunnan sosiaalinen oikeudenmukaisuus että yritysten toimintakyky ovat riippuvaisia työmarkkinoiden toiminnasta”, Kotamäki sanoo.
Kotamäki muistuttaa, että työllisyysaste ja työmarkkinoiden toiminta on sekä yksilön tulojen, sosiaalisten suhteiden ja arjen rytmittämisen lisäksi elintärkeää. Työmarkkina on kansantalouden tärkein yksittäinen markkina.
”Suomi vanhenee vauhdilla, mikä lisää menopaineita muun muassa vanhuspalveluihin ja eläkkeisiin. Suomessa on myös liki 10 miljardin euron kestävyysvaje, mikä tarkoittaa sitä, että ennen pitkää menoja on leikattava tai veroja korotettava kestävyysvajeen verran. Silloin julkinen talous olisi pitkällä aikavälillä rahoituksellisesti tasapainossa”, Kotamäki päättää.