Korkeimman hallinto-oikeuden tuore päätös katsoi, ettei työnantaja voi korvata työntekijään kohdistuvan rikosprosessin neuvonanto- ja oikeudenkäyntikuluja verovapaasti. Keskuskauppakamarin johtava veroasiantuntijan Tomi Viitalan mukaan tilanne on työntekijälle kohtuuton ja lakia tulisi muuttaa.
KHO:n tuoreessa päätöksessä oli kyse toimittajasta, jota vastaan oli nostettu rikossyyte. Työnantaja oli katsonut, että rikosasian ajaminen parhaalla mahdollisella tavalla oli sen intressissä ja oli ottanut vastattavakseen toimittajan puolustuksen.
”Nykyinen tilanne on työntekijän näkökulmasta täysin kohtuuton. Verolainsäädäntöä tulisikin muuttaa niin, ettei työnantajan korvaamista oikeudenkäyntikuluista muodostuisi työntekijälle veronalaista palkkaa, jos rikosprosessin kohteena oleva teko on tapahtunut työtehtävissä eikä työntekijä ole toiminut työnantajan ohjeistuksen vastaisesti”, sanoo Viitala.
Päätöksen vaikutukset eivät rajoitu vain media-alaan. Esimerkiksi pörssiyhtiön talousjohtaja saattaa joutua syytteeseen arvopaperimarkkinoita koskevasta tiedottamisrikoksesta tilanteessa, jossa tulosvaroituksen antamisen epäillään viivästyneen. Työnantajan maksama korvaus katsottaisiin veronalaiseksi tuloksi myös tilanteessa, jossa useita vuosia kestävässä rikosprosessissa annettaisiin vapauttava tuomio.
Verolainsäädännössä ei ole erikseen säädetty työnantajan korvaamien oikeudenkäyntikulujen verokohtelusta. Sen sijaan verolainsäädännön yleisenä periaatteena on, että työnantaja voi korvata työntekijälle verovapaasti työn suorittamisesta välittömästi aiheutuneita menoja. ”Korkein hallinto-oikeus katsoi päätöksessään, ettei oikeudenkäyntikulujen korvaamisessa ollut kyse tällaisista menoista. Siksi työnantajan asianajotoimistolle maksamista palkkioista kertyi työntekijälle veronalaista palkkatuloa”, Viitala sanoo.
