Yrityksillä ongelmia tulorekisterin käyttöönotossa

Keskuskauppakamarin PK-hallitusbarometriin annetuista vastauksista nousi esiin yritysten huoli tulorekisterin aiheuttamista ongelmista ja kustannuksista. Huolet vähenisivät, jos reaaliaikaisen raportoinnin piirissä olisivat vain viranomaisten välittömästi tarvitsemat tiedot. Lisäksi järjestelmän teknistä toimivuutta ja neuvontapalveluita tulisi yritysten mielestä kehittää.

Keskuskauppakamarin veroasiantuntija Emmiliina Kujanpää. Kuva: Kimmo Penttinen

Keskuskauppakamarin PK-hallitusbarometriin annetuissa vastauksissa nousivat esiin tulorekisterin tekniset ongelmat. Ne liittyivät muun muassa ohjelmistojen yhteensopivuuteen, annettujen tietojen korjaamiseen sekä asioinnissa tarvittaviin valtuuksiin. Vastaajat kertoivat myös saaneensa viranomaisilta toisinaan puutteellista tai ristiriitaista neuvontaa.

”Näyttää siltä, että tulorekisteri on otettu käyttöön hieman keskeneräisenä ja liian nopealla aikataululla, mistä on aiheutunut teknisiä ongelmia ja ylimääräistä rasitusta yrityksille. Tällaisia vaikutuksia tulisi julkisen hallinnon digitalisaatiohankkeissa pyrkiä välttämään”, Keskuskauppakamarin veroasiantuntija Emmiliina Kujanpää huomauttaa.

Tulorekisteri on vuoden 2019 alusta käyttöön otettu kansallinen sähköinen tietokanta, johon työnantajat ilmoittavat tiedot ansiotuloista reaaliaikaisesti ja maksukohtaisesti.

Pk-yritykset kokivat kuormittavana, että ilmoitukset on annettava tulorekisteriin viiden kalenteripäivän kuluessa jokaisesta maksutapahtumasta. Aikaisemmin vastaavat tiedot annettiin vuosi-ilmoituksella. Vastausten perusteella tulorekisterin käyttöönotto on aiheuttanut pk-yrityksille kustannuksia ja lisätyötä. Vastauksista näkyi myös huoli ilmoittamisvelvollisuuden laajenemisesta tulevaisuudessa Verohallinnossa vireillä olevien hankkeiden myötä.

”Olisi syytä arvioida, mitä tietoja viranomaiset todella tarvitsevat reaaliaikaisesti. Ne tiedot, joita ei välittömästi käsitellä, tulisi kerätä esimerkiksi kuukausittain tai vuosittain. Raportoinnista yrityksille aiheutuvat kustannukset on aina otettava huomioon”, Kujanpää toteaa.

PK-hallitusbarometriin vastasi helmikuussa 1100 yritysjohtajaa eri puolilta Suomea. Barometrissa selvitettiin muun muassa yritysten näkemyksiä investoinneista ja byrokratiasta. PK-hallitusbarometrissa ei erikseen kysytty verotuksesta tai Verohallinnon toiminnasta. Tästä huolimatta lähes 30 PK-hallitusbarometriin annettua avointa vastausta koski Verohallinnon ylläpitämää tulorekisteriä.

Pk-yritysten kysely: Yrityksillä ongelmia tulorekisterin käyttöönotossa