Meidän tavoitteemme on, että oppisopimuskoulutuksen määrää kasvatetaan ja erityisesti nuoria saadaan lisää oppisopimuskoulutukseen. Oppisopimuksella opiskelevien keskuudessa koulutusmuoto on erittäin suosittu, koska sieltä valmistuu varmaan työpaikkaan ja opiskeluiden ajalta maksetaan palkkaa. Nykyinen oppisopimuskoulutuksen malli ei kuitenkaan ole toimiva ja koulutusmäärät ovat liian pieniä.
Oppisopimuskoulutus kaipaa laajempaa uudistamista. Ensimmäinen askel uudistuksessa on ajattelutavan muutos: oppisopimuskoulutus ei ole osa työelämää, vaan se on osa koulutusjärjestelmää. Näin ollen oppisopimuskoulutusta ei pidä käsitellä työmarkkina-asiana vaan koulutuspoliittisena kysymyksenä.
Yritysten näkökulmasta oppisopimus on tällä hetkellä liian kallis ja hallinnollisesti raskas. Oppisopimuksella opiskelevalle on maksettava alusta alkaen vähintään työehtosopimuksen mukaista palkkaa, vaikka ammattitaidottoman opiskelijan tuottavuus ja taidot eivät vastaa vielä opintojen alkuvaiheessa ammattilaisen taitoja.
Palkkauskustannusten porrastus käyttöön
Me esitämme, että yritysten palkkauskustannukset porrastetaan alle 30-vuotiailta ilman toisen asteen ammatillista tutkintoa olevilta oppisopimusopiskelijoilta palkkatuen avulla. Palkkatuen suuruus olisi opintojen alkaessa 50 prosenttia palkkauskustannuksista ja laskee henkilön opintojen edetessä eli osaamisen karttuessa ja tuottavuuden parantuessa. Oppisopimusopiskelija saisi jatkossakin nykyisen käytännön mukaisesti työehtosopimuksen mukaista palkkaa, mutta yrityksen palkkauskustannukset olisi porrastettu palkkatuen avulla.
Kauppakamareiden teettämän kyselyn perusteella suurimpia oppisopimuskoulutuksen käytön esteitä ovat työantajalle aiheutuvien kustannusten suuruus ja ohjauksen vaatima suuri työaikaresurssi. Saman kyselyn perusteella selviää, että määrällistä kasvua hidastaa yritysten näkökulmasta oppisopimuskoulutuksen heikko houkuttelevuus silloin, kun oppisopimuskoulutukseen ollaan ottamassa vailla ammattitaitoa tai työkokemusta omaava henkilö. Alkuvaiheessa keskeisimmäksi ongelmaksi tämän ryhmän osalta muodostuu henkilön alhainen tuottavuus suhteessa yritykselle aiheutuviin kustannuksiin.
Koulutuskorvauksille minimitaso
Me esitämme, että yrityksille turvataan lainsäädännön kautta oikeus koulutuskorvaukseen heidän ottaessaan ammatilliseen perustutkintoon opiskelevia henkilöitä oppisopimuskoulutukseen. Tällä hetkellä koulutuskorvauksen maksaminen perustuu yrityksen ja koulutuksenjärjestäjän väliseen sopimukseen.
Koulutuskorvausten arvioidaan yleisesti laskeneen. Sekä tapausten, jolloin koulutuskorvausta maksetaan, että maksettujen korvausten suuruuden. On aiempaa yleisempää, että koulutuskorvausta ei makseta ollenkaan tai sen suuruus on pienentynyt merkittävästi. Tämä on pääsääntöisesti tapahtunut samaan aikaan, kun ammatillisen koulutuksen rahoitusta on leikattu. Näin ollen ammatillisen koulutuksen rahoitusleikkaukset ovat välillisesti siirtyneet myös yrityksiin kohdistuviksi.
Meidän esityksemme mukaan koulutuskorvauksen sitovasta minimitasosta säädetään siten, että koulutuskorvaus on esimerkiksi vähintään 100 euroa kuukaudessa niiltä kalenterikuukausilta, joille oppisopimus on solmittu. Mikäli opiskelija ei ole jonkun kuukauden aikana päätoiminen työntekijä, ei koulutuskorvausta makseta ko. kuukausilta. Myös ns. lyhyistä oppisopimuksista maksetaan koulutuskorvaus, jos oppisopimus kestää vähintään yhden kuukauden.
Koulutuskorvauksen minimistä ei saa tulla samalla myös maksimi. Me esitämme, että koulutuskorvaus on maksettava lakiin säädettyä sitovaa minimiä suurempana, mikäli toimialan tai opiskelijan osaamisen kannalta voidaan olettaa opiskelijan ohjaamisen vaativan työantajalta enemmän resursseja. Opetus- ja kulttuuriministeriön tulee laatia selkeä ohjeistus koulutuskorvauksen suuruuden määrittelyä varten.
Keskuskauppakamarin esitys oppisopimuskoulutuksen sitovan koulutuskorvauksen säätämisestä