Hiilikädenjälki nousuun, luontokato laskuun

Suomalaisten yritysten tuotteiden ja palveluiden hiilikädenjälki eli myönteinen ilmastovaikutus on merkittävä. Niiden kautta Suomen globaali vaikuttavuus ilmastotyössä voi olla moninkertaisesti kokoaan suurempi. Kansainvälinen ilmastotyö ja vihreä siirtymä on suomalaisille yrityksille merkittävä kasvu- ja vientimahdollisuus. Hiilikädenjäljen vahvistaminen on nostettava Suomen hiilineutraalius 2035-tavoitteen rinnalle ilmastopolitiikkaa ohjaavana päämääränä. Tavoitteeksi on asetettava kaksinkertaistaa suomalaisten yritysten hiilikädenjälki vuoteen 2035 mennessä.

Hiilikädenjäljen kasvattaminen edellyttää Suomen hallitukselta aktiivista ja ulospäin suuntautunutta otetta kansainväliseen ilmastodiplomatiaan, kauppapolitiikkaan, kaupan esteiden purkamiseen, vienninedistämiseen ja markkinaehtoisen ilmastosääntelyn ja standardien edistämiseen.

Hiilidioksidipäästöjen hinnoittelun kansainvälisen kattavuuden edistäminen luo markkinoita vähähiilisille ratkaisuille. Tällä hetkellä arviolta yli 20 prosenttia maailman päästöistä on IPCC:n mukaan hiilen hinnoittelun piirissä joko päästökaupan tai verotuksen kautta. Kotimaassa Suomen hiilineutraaliuspolkua on toteuttava niin, että ratkaisut ovat kaupallistettavissa maailmalle ja ne luovat referenssejä vientituotteille.

Luontokadon merkitys yritysten toimintaympäristöön kasvussa

Luontokato on nousemassa ilmastonmuutoksen rinnalle yrityksiin ja yritysten toimintaympäristöön vaikuttavana tekijänä. Yksityisen rahoituksen kanavoimiseksi maankäyttösektorin ilmastotoimiin ja luonnontilan parantamiseen tarvitaan pelisääntöjä ja toimivia markkinoita. Vapaaehtoiset hiili- ja ekologiset kompensaatiot tulevat kyseeseen, kun oman toiminnan kielteisten vaikutusten vähentämiseksi on ensin tehty voitava.

Luontokatoon vastaamiseksi välittömin tarve yrityksillä on saada työkaluja luontovaikutusten arviointiin ja mittaamiseen sekä kielteisten vaikutusten hillintään ja myönteisten vaikutusten vahvistamiseen omassa arvoketjussa. Luonnon monimuotoisuuden markkinalähtöiseen edistämiseen voidaan käyttää vapaaehtoisia ekologisia kompensaatioita ja luontoarvokauppaa. Ekologisten kompensaatioiden mahdollistaminen luvituksen raja-arvojen täyttämisen välineenä esimerkiksi vesistöpäästöissä samalla valuma-alueella edistäisi sekä investointeja että kustannustehokkaita toimia luonto- ja ympäristövaikutusten vähentämiseksi.