Vihreän siirtymän teollisuudesta ja puhtaasta energiasta talouden tukijalka
Suomessa on vahvaa teollista osaamista energiateknologiassa, materiaaleissa sekä bio- ja kiertotaloudessa. Puhtaan sähkön tuotannon sekä mineraalivarojen ansiosta edellytykset vetytalouden ja akkuteollisuuden edistämiselle ovat hyvät. Vihreään siirtymään kytkeytyvä teollinen tuotanto voi siten olla Suomen talouden uusi tukijalka. Murros luo kokonaan uusia teollisia toimialoja ja uudistaa vakiintuneita.
Vetytaloudessa tavoitteena on oltava puhtaan vedyn tuotannon nopea kasvattaminen, vedyn käyttö ja jalostus Suomessa ja toissijaisesti puhtaan vedyn vienti. Hallituksen on asetettava kunnianhimoiset vetytavoitteet, jotta Suomi näyttäytyy kansainvälisesti kiinnostavana ympäristönä puhtaan vedyn tuotannolle ja jalostukselle. Valtion rooli vetytalouden edistämisessä on erityisesti vedyn siirtoverkon rakentaminen, pilottituet sekä hyvän toimintaympäristön luominen.
Vihreä siirtymä vaatii toteutuakseen kestävästi tuotettuja raaka-aineita. Suomeen voi sijoittua akkuarvoketjun kaikkia toimintoja kaivannaisista akkukemikaalien ja akkukennojen tuotantoon sekä akkujen kokoonpanoon. Vähähiilinen metallinjalostus vastaa kasvavaan kansainväliseen kysyntään. Materiaalien valmistuksessa tulisi suosia kestäviä hiilen lähteitä eli biomassoista, hiilidioksidin talteenotosta tai kierrätyksen kautta saatuja raaka-aineita. Biotalouden jalostusarvoa on mahdollista nostaa merkittävästi tehdasinvestoinneilla sekä uusien pakkausratkaisujen, tekstiilikuitujen, kierrätysmateriaalien ja kemikaalien valmistuksella.
Kiertotalouden vahvistuminen tukee sekä ilmastonmuutoksen että luontokadon hillintää. Kierrätysraaka-aineiden käyttö, resurssitehokkuus sekä sivu- ja jätevirtojen hyödyntäminen ja rikastaminen säästävät luonnonvaroja ja luovat uutta liiketoimintaa. Kiertotaloustuotteille voidaan luoda markkinaa esimerkiksi digitaalisen tuotepassin hyödyntämisellä ja asettamalla tavoitteita kierrätysraaka-aineiden käytölle soveltuvissa tuotteissa, materiaaleissa sekä julkisissa hankinnoissa.
Toimialojen vähähiilitiekartoista on muodostunut tärkeä osa Suomen käytännön ilmastopolitiikkaa. Keskuskauppakamari pitää tärkeänä, että vähähiilisyystiekartoista muodostuu pysyvä ja elävä osa ilmastopolitiikkaa ja käytäntöä jatketaan tulevalla hallituskaudella.
Julkiset tuet ja teollisuuspoliittiset toimet on kohdistettava siten, että ne tukevat uuden teknologian kehitystä, käyttöönottoa ja kaupallistamista.
Puhdas energia on teollisten investointien perusta
Puhtaan energian tuotantoa on kasvatettava merkittävästi, jotta sähköistyvän yhteiskunnan ja tuotannon sähköntarve voidaan kattaa ja fossiiliset korvata lämmöntuotannossa. Tämä tarkoittaa lisää uusiutuvaa energiaa, lisää ydinvoimaa sekä entistä älykkäämpää energiajärjestelmää kysyntä- ja tarjontajoustoin, varastoin ja toimivin siirtoverkoin.
Monipuolinen puhtaan energian tuotanto tukee toimitus- ja huoltovarmuutta. Investoinnit puhtaan sähkön ja lämmön tuotantoon edistävät myös suomalaisen teollisuuden kustannuskilpailukykyä. Tavoitteena on oltava maailman toimivin ja puhtain energiajärjestelmä, joka tuottaa edullista energiaa ja luo perustan vähähiilisen teollisen tuotannon kasvattamiselle Suomessa.
Sähköistyminen on energiatehokkuutensa ansiosta ensisijainen ratkaisu kaikissa soveltuvissa kohteissa. Kansainvälisen energiajärjestö IEA:n mukaan noin 20 % globaaleista päästövähennyksistä voidaan kattaa teollisuuden ja liikenteen sähköistymisellä. Keskuskauppakamarin mielestä sähkön tuotannon kasvutavoitteet on asetettava reilusti yli nyt ennakoidun kulutuksen, sillä runsas puhtaan sähkön tarjonta luo edellytyksiä teollisille investoinneille.
Ydinenergialainsäädäntö ja Säteilyturvakeskuksen luvituskäytäntö on uudistettava siten, että sääntely edistää ydinvoiman rakentamista, tunnistaa sarjavalmisteiset ydinreaktorit ja edistää niiden kehitystä ja käyttöönottoa Suomessa. Pienet modulaariset ydinreaktorit (SMR) ovat lupaava ratkaisu paitsi sähkön, myös kaukolämmön tuotantoon. Pienydinreaktoreiden standardoimiseksi on tehtävä tiivistä kansainvälistä yhteistyötä, jotta sarjavalmisteisuuden skaalaedut voidaan hyödyntää tehokkaasti.
Tuulivoima ja aurinkoenergia ovat kustannustehokkaita sähkön tuotantomuotoja, jotka voivat moninkertaistua markkinavetoisesti. Tuulivoiman rakentamisen esteitä on purettava muun muassa edistämällä tuulivoiman ja aluevalvonnan yhteensovitusta, sujuvaa kaavoitusta ja luvitusta sekä merituulivoimainvestointeja vauhdittavia menettelyitä Suomen aluevesillä ja talousvyöhykkeellä. Säätökykyinen vesivoima on tärkeä osa yhä säävaihtelevampaa sähköjärjestelmää. Kehitetään kasvavan hajautetun ja vaihtelevan tuotannon vaatimukset täyttävää sähkön siirtoverkkoa sekä siirtoyhteyksiä Pohjoismaihin.
Polttoon perustuvaa teknologiaa tarvitaan tulevaisuudessakin joissakin teollisissa prosesseissa, lämmityksessä sekä raskaassa liikenteessä ja erityisesti meri- ja lentoliikenteessä. Niissä fossiiliset polttoaineet on korvattava biopohjaisilla ja synteettisillä polttoaineilla ja puhtaalla vedyllä. Polttoon perustumattoman lämmöntuotannon, kuten hukka- ja ympäristölämmön hyödyntämistä ja kehitystä on edistettävä.
