Hallituksen päätökset lisäävät menoja, mutta tulot puuttuvat

Hallitus on tehnyt viime aikoina useita päätöksiä, jotka lisäävät pysyviä julkisia menoja merkittävästi. Perhevapaauudistus, vanhuspalvelulain hoitajamitoitus ja asiakasmaksulain uudistaminen kasvattavat menoja, vaikka tulot eivät ole lisääntymässä eikä julkinen talous vahvistumassa. Keskuskauppakamarin johtaja Johanna Sipolan mukaan menojen kasvu saattaa riistäytyä käsistä, sillä päätösten toteuttamiseen ei ole varattuna riittävää rahoitusta.

Keskuskauppakamarin johtaja Johanna Sipola. Kuva: Liisa Takala

Hallituksen esitys vanhustenhoidon 0,7:n sitovasta henkilöstömitoituksesta vaatii vuodelle 2023 noin 137 miljoonan ja vuodelle 2024 noin 196 miljoonan euron pysyvän rahoituksen lisäyksen. Nyt varattu rahoitus on tarpeeseen nähden riittämätön. Lisääntyvät menot on tarkoitus rahoittaa yksityisen terveydenhuollon sairausvakuutuskorvauksia supistamalla, apteekkijärjestelmää ja lääkehuoltoa kehittämällä sekä digitalisaation ja tehokkaampien hankintojen avulla.  

”On hyvin epätodennäköistä, että rahoitus hoitajamitoituksen kasvattamiseen löytyy hallituksen suunnittelemista lähteistä. Pahoin pelkään, että lasku kaatuu kuntien ja lopulta tietenkin veronmaksajien syliin”, Sipola sanoo.  

”Kustannuksia tulee lisäämään myös pula työntekijöistä, sillä 0,7:n hoitajamitoitus aiheuttaa tuhansien hoitajien lisätarpeen. Koulutusmääriä pitää lisätä. Pula osaavasta työvoimasta on kuitenkin tällä hetkellä niin vakava ja laaja ongelma koko maassa, että en yksinkertaisesti näe, mistä uudet hoitajat löytyvät. Työperäinen maahanmuutto on keskeisin ratkaisu”, Sipola jatkaa.  

Asiakasmaksulain uudistaminen on toinen kallis päätös. Hallitusohjelmaan kirjatulle maksuttomuuden laajentamiselle on varattu 45 miljoonaa euroa, joka on laskettu sisään hallitusohjelman päätösperäisiin 1,2 miljardin euron pysyviin menolisäyksiin.  

Keskuskauppakamarin pääekonomisti Mauri Kotamäki pitää todennäköisenä, että laskelma 45 miljoonan euron menolisäyksistä on tehty staattisesti. ”Vaikuttaa, että laskelmassa ei ole huomioitu maksuttomuudesta aiheutuvaa käytön kasvua, joka saattaa olla merkittävääkin. Tällöin 45 miljoonaa euroa on karkea aliarvio todellisista kustannuksista”, Kotamäki sanoo. 

Valmistelussa on myös perhevapaauudistus. Päivärahapäivien määrän kasvattaminen lisää perhevapaajärjestelmän kustannuksia arviolta noin sadalla miljoonalla eurolla. Uudistus aiheuttaa valtiolle pysyviä menolisäyksiä, vaikka suurimman osan kustannuksista maksavatkin työnantajat ja työntekijät, joiden verotaakka kasvaa. Uudistus heikentää julkista taloutta myös siksi, että uudistus ei paranna työllisyyttä vaan päinvastoin.  

Huolestuttavaa on, että menoja lisätään, mutta päätöksiä, joilla julkista taloutta vahvistettaisiin, ei ole juurikaan tehty. Hallitus on päättänyt merkittävistä pysyvistä menolisäyksistä etukenossa ennen kuin julkisen talouden tulopohjaa on vahvistettu. Vaikuttavia toimenpiteitä työllisyysasteen nostamiseksi odotetaan edelleen. Samaan aikaan talouskasvu on hiipumassa ja väestön ikääntyminen koettelee hyvinvointivaltion rahoitusta”, Sipola sanoo. 

Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan julkinen sektori tulee olemaan yli kolme miljardia euroa alijäämäinen vuonna 2023. Hallituksen tavoite taas on, että julkinen talous olisi tasapainossa vuonna 2023.  

”Hallituksen on tartuttava pikaisesti toimeen julkisen talouden tasapainottamiseksi. Merkittäviä päätöksiä työllisyyden lisäämiseksi ja julkisen talouden vahvistamiseksi tarvitaan nopeasti – viimeistään kevään kehysriihessä”, Sipola päättää.