Kauppakamarien kysely: Yritykset haluavat lisää koronatestausta – haitallisista rajoituksista päästävä eroon

Suomalaisten yritysten mielestä koronaviruksen laajempi testaaminen ja tartuntaketjujen tarkempi jäljittäminen vaikuttaisi myönteisesti tai erittäin myönteisesti liiketoimintaan. Kyselyyn vastanneet yritykset kokivat nykyisistä rajoituksista haitallisimmiksi kokoontumisrajoitukset, ravintoloiden ja baarien sulkemiset sekä koulujen sulkemiset. Kyselyyn vastasi noin 3000 kauppakamarien jäsenyritystä. 

Toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi. Kuva: Roni Rekomaa.

”Kun hallitus tällä viikolla pohtii rajoitusten purkua tai lisäämistä osana Suomen exit-strategiaa, tulisi heidän ihmisten terveyden lisäksi miettiä hyvin tarkasti myös taloutta, työpaikkoja ja yrityksiä. Kyselyymme vastanneista yrityksistä 56 prosenttia koki, että laajempi testaus ja jäljitys ovat ne keinot, jotka vaikuttaisivat myönteisesti liiketoimintaan ja olisivat reitti ulos yritystoiminnalle ja työpaikoille haitallisista rajoituksista. Nämä toimet eivät ole ristiriidassa ihmisten terveyden suhteen vaan päinvastoin”, sanoo Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi. 

Testauksen ja jäljityksen lisääminen oli lähes ainoa positiiviseksi koettu rajoitustoimien muutoksiin liittyvä keino. Myös koulujen avaamisen nähtiin vaikuttavan myönteisesti liiketoimintaan. Sen sijaan kokoontumisten rajaamisen alle viiteen henkeen koki kielteiseksi tai erittäin kielteiseksi 60 prosenttia vastaajista. 

”Ihmisten liikkumisen kieltäminen on läheisesti yhteydessä taloudellisen aktiviteetin vähentymiseen. Taloudellisten tappioiden minimoimiseksi olisikin ihmiset hyvä saada liikkeelle sopivan varhain – kuitenkin terveydellinen turvallisuus huomioidenYrityskentän viesti tähän on looginen: testaa, jäljitä, hoida – ja poista rajoituksia mahdollisimman pian asteittain”, Romakkaniemi kiteyttää. 

Noin 45 prosenttia kyselyyn vastanneista yrityksistä kertoo koronatilanteen jo aiheuttaneen henkilöstövähennyksiä eli lomautuksia tai irtisanomisia. Vielä suurempi osa, noin 60 prosenttia yrityksistä arvioi, että henkilöstön määrä vähenee seuravan kahden kuukauden aikana.  

On selvää, että työttömyydeltä ei tulla kokonaan välttymäänMutta hallituksen toimista riippuu, kuinka suuri osa lomautetuista työntekijöistä pääsee palaamaan takaisin töihin ja kuinka iso osa päätyy työttömäksi”, Keskuskauppakamarin pääekonomisti Mauri Kotamäki sanoo. 

Lähes 90 prosenttia yrityksistä sanoo koronavirusepidemian vaikuttavan liikevaihtoon negatiiviesti seuraavan kahden kuukauden aikana. Jo nyt pandemia on vaikuttanut negatiivisesti kolmeen neljäsosaan vastanneista yrityksistä.  

Näkymät eivät enää heikentyneet edelliseen, kolmen viikon takaiseen kyselyyn verrattuna. Tilanne on kuitenkin edelleen hyvin vakava ja yritysten lähitulevaisuuden odotukset ovat pessimistiset liikevaihdon ja henkilöstön määrän kehityksen suhteen”, Kotamäki kertoo. 

Hallituksen koronashokkia pehmentäv toimenpiteitä on tullut voimaan viime aikoina. Kotamäen mukaan on vaikea arvioida, missä määrin hallituksen toimenpiteet ovat vaikuttaneet. 

”Varmasti hallituksen toimilla on ollut positiivista merkitystäNe ovat tuoneet tiettyä turvaa ja joustavuutta yrityskentälle. Toisaalta yritysten kokema taloustilanne ja lähitulevaisuuden odotukset ovat heikentyneet viimeisen reilun kuukauden aikana niin voimakkaasti, että voi myös sanoa lattian tulleen vastaan. Tilanne on siis erittäin huono, mutta ei se enää laajamittaisesti heikentynytkään ole”, Kotamäki pohtii. 

Jos keskitytään vain epidemian torjuntaan, pysäytetään talous kokonaan. Tämä kaataa yritykset sekä tuhoaa työpaikat ja hyvinvoinnin. Siksi on löydettävä pian tie ulos haittaavimmista rajoituksista vähiten taloutta haittaavilla keinoilla epidemiaa samalla hilliten. Paluu normaaliin elämään on mahdollista vain, jos laajamittainen konkurssien aalto sekä työsuhteiden katkeaminen pystytään välttämään”, Kotamäki sanoo. 

 

Kauppakamarien kysely tehtiin 20.4.2020. Kyselyyn vastasi 2977 kauppakamarien jäsenyritystä. Vastauksia kertyi kaikilta toimialoilta ympäri Suomen sekä kaiken kokoisista yrityksistä.  Aiemmat vastaavanlaiset kyselyt on toteutettu 30.3. ja 16-17.3.  

 

Liitteet:

Kyselyn taustatiedot ja tulokset