Imatran 3. Tainionkosken apteekissa työskennellyt farmanomi Pirjo Moilanen on saanut kultaisen 45 vuoden ansiomerkin kunnianosoituksena ja kiitoksena pitkästä urastaan saman työnantajan palveluksissa.
Apteekkari Sari Eerikäinen kertoo olleen itsestään selvää, että Moilaselle haetaan ansiomerkkiä. Hänen koko työuransa on ollut samassa apteekissa, ja kautta aikain on apteekissa Eerikäisen mukaan vallinnut hyvä Tainionkosken apteekin henki, jota Pirjo on ollut luomassa.
”Pirjo on ollut yksi merkittävä tekijä työyhteisössä. Hän on ollut apuna ja tukena kaikessa niin työyhteisössä kuin vuosikymmenten mittaan tulleen kokemuksensa ja osaamisensa kautta. ’Kysytään Pirjolta’, on ollut usein kuultu lause. Uudet työntekijät hän toivotti lämpimästi tervetulleiksi sanoin ja teoin”, kertoo Eerikäinen.
Ansiomerkin hakemiseen johti Eerikäisen mukaan pitkän työuran lisäksi Moilasen energisyys ja into sekä kykynsä hallita kokonaisuuksia. Moilanen myös kehitti omaa työtään ja opiskeli venäjääkin, jotta voi palvella asiakkaita paremmin.
Ansiomerkin saaminen oli tunteikas hetki
Moilasen eläkkeelle jäämisen juhlat vietettiin Hotelli Punkaharjulla maaliskuussa 2022. Ohjelmassa hotellilla kerrottiin juhlavieraille mielenkiintoisesta valtionhotellin historiasta, jonka jälkeen oli vuorossa hauska korkokengillä kävelyn kurssi. Juhlatilaisuudessa apteekkari piti koskettavan puheen ja luovutti Moilaselle kultaisen ansiomerkin.
Moilanen kertoo olleensa hyvin otettu läksiäisjuhlista ja kertoo ansiomerkin luovutushetken olleen kaikin puolin koskettava. ”Se oli tunteikas hetki molemmin puolin. Lisäksi ansiomerkin saaminen tuli rehellisesti aivan yllätyksenä”, hän sanoo.
Työkaverit olivat koonneet kollaaseja valokuvista ja lehtileikkeistä Moilasen työurasta, sekä eräs kollega oli laatinut kronikan, huumoripitoisen elämäntarinan siitä, mistä Moilasen apteekkiala oli alkanut. Nämä kertoivat oman tarinansa työelämässä mukana olemisesta.
Kilotavaran purkitusta ja viinihapon pussitusta
Moilasen apteekkiala lähti Imatralla farmanomi-kurssilta, josta hän kävi harjoittelussa Tainionkosken apteekissa 1977.
”Muistan päivän, kun menin kysymään harjoittelupaikkaa apteekista, miten se jännitti. Vanha herrasmies Arvo Saarenmaa oli silloin apteekkarina. ’Pitääpä se tyttö ottaa harjoitteluun’, hän sanoi, ja siitä se sitten lähti”, Moilanen kertoo.
Kurssin jälkeen Moilanen jatkoi vakituisessa työssä, josta tulee nyt 45 vuotta. Apteekkityö on ehtinyt muuttua ajan mittaan.
”Silloin apteekeissa oli paljon enemmän käsityötä. Teimme itse voiteita ja ”sisäänpanoja”: apteekkiin tuli kilotavaraa, jota pussitettiin ja purkitettiin. Kirjoitimme kirjoituskoneella ohjelippuja ja tekstejä tuotteisiin.”
Moilanen sanoo, että on ollut rikkaus nähdä muutokset. Vaikka aina uuden tullessa on jännittänyt miten alkaa sujua ja miten työskentely onnistuu, ovat kaikki muutokset hänen mukaansa olleet hyviä ja onnistuneita.
Apteekkialalla uudistuksia on tullut Eerikäisen mukaan paljon, ja Moilanen on ollut eturintamassa toteuttamassa niitä. Hän toteaakin, että Pirjo on aina ollut innoissaan uusista muutoksista ja luonut uudistumishenkeä apteekissa.
Kuin toinen koti
Moilanen kertoo, että apteekkityössä on tykättävä asiakastyöskentelystä ja oltava empaattinen ja elettävä asiakkaan mukana siinä, mitä asiakas haluaa kertoa. Hän kertoo tutuista asiakkaista tulleen läheisiäkin, ja hän on myös ehtinyt nähdä sukupolvien vaihdon kolmannessa sukupolvessa.
Apteekin työyhteisö on Moilasen mukaan ollut niin hyvä, että töihin on aina ollut helppo ja mukava mennä.
”Työpaikalla on ollut yhteenkuuluvaisuuden henki. Pidämme vapaa-aikanakin yhteyttä toisiimme, ja juhlimme kevätkauden avajaisia ja syyskauden lopettajaisia. Apteekki on toinen kotini”, hän kuvailee.