Antti Turunen: Väliaikaista kaikki on vaan?

Maailmanlaajuinen koronaepidemia ja Suomen poikkeusoloja koskeneet rajoitukset ovat kuluvana vuonna vaikuttaneet rajusti suomalaisiin yrityksiin ja elinkeinotoimintaan yleisesti. Vaikutukset ovat olleet erilaisia riippuen yritysten toimialasta ja alueellisestikin – vasta viime viikolla uutisoitiin rajoitustoimien dramaattisista alueellisista vaikutuksista koko Lapin matkailuelinkeinoon. Selvää toisaalta on, että koronan aiheuttamat vaikeudet koskettavat koko yrityskenttää.

Koronaviruksen torjuntaa koskevien toimenpiteiden lisäksi säädettiin nopeassa tahdissa monenlaista väliaikaislainsäädäntöä, joilla pyrittiin tukemaan elinkeinotoiminnan jatkuvuutta poikkeusoloissa. Keskuskauppakamarin julkaisemaan Juridiikkakatsaukseen 2/2020 on tehty näistä kattava kooste.

Kyseiset poikkeusoloja koskevat lakimuutokset säädettiin väliaikaisiksi. Kuitenkin koronaviruksen aiheuttama tilanne monelta osin jatkuu epävarmana, ja poikkeusoloista aiheutuneet vaikeudet ovat pitkittymässä. Ravitsemisalan lisäksi esimerkiksi tapahtuma-ala on kokonaisuudessaan kärsinyt valtavasti koronan torjumiseksi asetetuista rajoituksista, eikä tilanteen päättymiselle näy vielä loppua. Vaikeudet eivät koske vain yksittäisiä toimialoja vaan koko yrityskenttää, kuten vastikään tehty Kauppakamarikysely osoittaa.

Väliaikaisiksi säädettyjen tukimuotojen jatkaminen on näissä oloissa tärkeää. Keskuskauppakamari on yhdessä muiden elinkeinoelämän järjestöjen kanssa esittänyt jo jatkoa mm. yleiseen kustannustukeen. Työmarkkinoita koskevia joustoja on jo jatkettu vuoden loppuun asti.

Väliaikaiset toimenpiteet valmisteltiin kovan paineen alla. Kiire näkyy kuitenkin siinä, että kaikkien toimien osalta ei ole saavutettu riittävää vaikuttavuutta. Esimerkiksi yleisten kustannustukien osalta suuri osa tukiin varatuista varoista ei tavoittanut yrityksiä säädetyssä määräajassa. Vastaavasti Business Finlandin kautta jaettujen kehittämistukien osalta ongelmaksi osoittautui niiden kohdentaminen.

Väliaikaisten tukimuotojen jatkamisen lisäksi tulisikin nyt kuumeisesti pohtia uusia keinoja. Tukien kriteeristöjä tulisi säätää vastaamaan paremmin yritysten tarpeita, ja kohdennettujen tukien lisäksi keinovalikoimaa pitäisi laajentaa myös verotukseen ja muihin rakenteellisiin uudistuksiin.

Linkit:

Juridiikkakatsaus 2/2020

Tuorein kauppakamarikysely, johon vastasi yli 3000 yritystä (julkaistu 4.9.2020)

Keskuskauppakamari lista ratkaisuista akuutin koronakriisin jälkeiseen kasvuun, työllisyyteen ja osaamiseen (julkaistu 27.8.2020).

Kategoriat:Koronakriisi, Lainsäädäntö