Yhdysvaltojen presidentin merkitys ilmastolle on kiistaton. Yhdysvallat on maailman toiseksi suurin päästölähde Kiinan jälkeen ja se on ohittamaton valtio kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa. Yhdysvaltain talouden dynamiikka voi kiihdyttää puhtaiden teknologioiden kehitystä ja käyttöönottoa.
Pariisin ilmastosopimus solmittiin presidentti Barack Obaman kaudella vuonna 2015. Presidentti Donald Trumpin johdolla Yhdysvallat irtautui Pariisin sopimuksesta.
Presidentti Joe Biden palautti Yhdysvallat mukaan Pariisin sopimukseen ensimmäisenä virkapäivänään vuonna 2021 ja asetti tavoitteeksi hiilineutraaliuden 2050. Biden on vienytläpi historiallisen vahvaa ilmastolainsäädäntöä, joka toi Yhdysvallat EU:n rinnalle päästövähennyksissä.
Marraskuun 2024 presidentinvaaleissa kohtaavat paluuta valtaan tavoitteleva republikaanien Donald Trump ja Bidenin tilalle demokraattien ehdokkaaksi nouseva varapresidentti Kamala Harris.
Tarkastelen tässä kirjoituksessa vaalituloksen vaikutusta ilmastoon kolmen ulottuvuuden, kansainvälisen ilmastopolitiikan, Yhdysvaltain ilmastopolitiikan sekä ilmastoon liittyvien valtiontukien kautta.
1. Kansainvälinen ilmastopolitiikka – Jatkaako Yhdysvallat Pariisin sopimuksessa?
Presidentti Harris: Yhdysvaltojen johtajuus kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa jatkuu
Presidentti Trump: Yhdysvallat vetäytyy toistamiseen Pariisin ilmastosopimuksesta
Presidenttinä Harris jatkaisi Obaman ja Bidenin aktiivista sitoutumista kansainväliseen ilmastopolitiikkaan.
Trumpin valinta olisi shokki kansainvälisille ilmastoneuvotteluille. Kampanjansa mukaan Trump aikoo jättää Pariisin sopimuksen toistamiseen, mikäli tulee valituksi. Myös Trumpin taustaideologien laatima ”Projekti 2025”-pamfletti sisältää tavoitteen sopimuksesta irtautumisesta.
Trump voisi jopa mennä edellistä kautta pidemmälle ja jättää Riossa 1992 allekirjoitetun ilmastoa koskevan YK:n puitesopimuksen (UNFCCC), jonka alla kansainväliset ilmastoneuvottelut käydään.
YK-neuvottelujen rinnalla Kiinan ja Yhdysvaltojen kahdenvälinen ilmastoyhteistyö on elintärkeää, sillä ne vastaavat yhdessä noin 45 prosentista maailman päästöistä.
Kiristyvistä geopoliittisista jännitteistä huolimatta ilmasto on ollut aihe, josta suurvallat pystyvät keskustelemaan. Presidentti Xi Jinping ja Biden sopivat kiihdyttävänsä päästövähennyksiä tavatessaan San Franciscossa 2023. Bidenin nimittämä ilmastolähettiläs John Kerry ja tämän kiinalainen vastinpari Zie Xenhua ovat olleet kansainvälisten ilmastoneuvotteluiden voimakaksikko.
On epätodennäköistä, että Trump jatkaisi ilmastodialogia Kiinan kanssa. Ilmastoyhteistyö vaikeutuisi myös suurten talouksien G7- ja G20-ryhmissä. Trumpin valinta lopettaisi myös Yhdysvaltain rahoituksen YK:n ilmastosihteeristölle ja kehittyvien maiden ilmastotoimille.
Yhdysvaltain astuminen taka-alalle voisi toisaalta kirittää muita suuria talouksia ottamaan tilaa, kuten Trumpin edellisellä kaudella. Presidentti Xi täytti Trumpin jättämää tyhjiötä julkistamalla Kiinan hiilineutraaliustavoitteen YK:n yleiskokouksessa 2020. Väistyvä pääministeri Theresa May ajoi läpi Iso-Britannian hiilineutraaliustavoitteen vuonna 2019 osin vastavetona Trumpin politiikalle.
2. Yhdysvaltain ilmastotoimet – Jatkuuko liittovaltion ilmastopolitiikka?
Presidentti Harris: Liittovaltiotason ilmastopolitiikka jatkuu
Presidentti Trump: Ilmastolainsäädäntöä puretaan, ilmastotoimien vetovastuu osavaltioille
Jos Harris valitaan, hän pitää kiinni Bidenin asettamasta hiilineutraaliustavoitteesta 2050 ja päästöjen puolittamisesta 2030 mennessä.
Poliittiselta linjaltaan Harris on Bideniä kunnianhimoisempi ilmastotoimissa. Hänellä olisi kuitenkin sama haaste kuin edeltäjällään: saada lait läpi kongressista, jossa vastassa ovatmyös demokraattien omat jarrut, kuten vaikutusvaltainen senaattori Joe Manchin. Harris edustaisi siis enemmän jatkuvuutta kuin pesäeroa edeltäjäänsä.
Jos Trump valitaan, liittovaltion ilmastosääntely on pölkyllä. Jo edellisellä kaudellaan Trump purki urakalla ympäristö- ja ilmastosääntelyä ja heikensi ympäristönsuojeluvirastoa.Nyt esimerkiksi hiilivoimaloiden ja uusien autojen tiukat päästösäännöt voisivat tulla kumotuksi.
Ilmastopolitiikkaa seuraavaan Carbon Brief -sivuston analyysin mukaan Trumpin valinta voisi kasvattaa päästöjä EU:n ja Japanin yhteenlaskettujen päästöjen verran suhteessaBidenin politiikan jatkumiseen. Yhdysvaltain päästöt laskisivat edelleen, mutta hitaammin.
Ehdokkaiden välillä on myös linjaero suhtautumisessa uusien kaasu- ja öljyesiintymien avaamiseen.
Trumpin valinnan myötä Yhdysvaltain ilmastotoimet olisivat osavaltioiden varassa. Tästä esimakua antaa ilmastoallianssi, jonka ilmastosta huolestuneet kuvernöörit perustivat 2017 vastalauseena Trumpin päätökselle jättää Pariisin sopimus.
Allianssin osavaltiot kattavat nyt karkeasti puolet Yhdysvaltain kansantaloudesta, väestöstä ja päästöistä. Esimerkiksi Kalifornia yksin on maailman 5. suurin talous, suurempi kuin Intia tai Iso-Britannia. Sillä on oma päästökauppajärjestelmä ja tiukat autojen päästöarvot.
Vaikka vahvaan ilmastopolitiikkaan sitoutuneet osavaltiot ovat pääosindemokraattijohtoisia, käytännön ilmastotekoja tapahtuu myös muualla. TulipunaisessaTeksasissa tuotetaan toiseksi eniten energiaa tuulella ja auringolla liberaalin Kalifornian jälkeen. Uusiutuvien osuus sähköntuotannosta on suurin vaa’ankieliosavaltio Iowassa, ja kärkeen kuuluvat tukevasti republikaaniset Kansas sekä Etelä- ja Pohjois-Dakota.
Trumpin jatkokaudella olisi siten merkittävä vaikutus Yhdysvaltain päästöihin, mutta ilmastotyö ei pysähtyisi kokonaan osavaltioiden ansiosta. Samalla edelläkävijäyritykset jatkaisivat ilmastoratkaisujen kehittämistä, sillä markkinat sekä kotimaassa että maailmalla olisivat edelleen suuret.
3. Valtiontuet – Jatkuuko tukikilpailu investoinneista?
Presidentti Harris: IRA-paketin tuet jatkuvat
Presidentti Trump: Valtiontuet jatkuvat eri painotuksin
Presidentti Bidenin ilmastotoimet nojaavat pääosin kepin sijaan porkkanaan, erityisesti 370 miljardin dollarin IRA-paketin (Inflation Reduction Act) tukiin puhtaan energian ja teknologioiden investoinneille. Harris edustaisi luonnollisesti jatkuvuutta lainsäädännölle, jota hän on itse ollut valmistelemassa varapresidenttinä.
Trumpin voiton vaikutus ei ole yksiselitteinen, vaikka Trump ja republikaanit ovat arvostelleet IRA-pakettia tiukasti, ja se kuuluu Projekti 2025-pamfletin listaan viipymättä peruttavista Bidenin päätöksistä. Tämä on kuitenkin helpommin sanottu kuin tehty.
Vaikka Trump pystyisi perumaan useita Bidenin ilmastopäätöksiä presidentin asetuksilla, IRA-lainsäädännön kumoaminen edellyttää enemmistöä sekä edustajainhuoneessa että senaatissa. Bidenin tuista jopa 80 prosenttia on mennyt investointeihin republikaaniedustajien vaalipiireissä. Työpaikat omassa vaalipiirissä voivat painaa puntarissa ideologiaa enemmän.
Lisäksi osa ilmastotoimista, kuten tuet sähköautojen latausasemille, julkiselle liikenteelle ja sähkön siirtolinjoille perustuvat infrastruktuurilakiin (Bipartisan Infrastructure Law), jota puollettiin myös republikaanien riveistä.
Jatkoa puoltaa myös, että IRA-tuet on suunniteltu haastamaan Kiinan puhtaidenteknologioiden johtoasemaa. Kiinassa valmistetut sähköautot ja akut on rajattu tukien ulkopuolelle. Tiukka Kiina-politiikka on suosittua molemmissa pääpuolueissa.
IRA-paketin kokonaan kumoamista todennäköisempi vaihtoehto olisi siten esimerkiksi tukien karsiminen ja nimeäminen uudelleen. Ilmastotoimet voisivat pysyä mukana esimerkiksi Kiina-riippuvuuden vähentämisen, työpaikkojen tai energiaomavaraisuuden nimissä. Trumpin hallinto voisi kuitenkin yrittää vesittää tukia esimerkiksi vaikeuttamalla uusiutuvan energian hankkeiden luvitusta.
Euroopan kannalta IRA-tuet ovat vääristäneet kilpailua esimerkiksi sähköauto- ja akkutehtaiden sijoittumisesta. Tämä näkyi myös Suomessa, kun Freyr laittoi Vaasan akkuhankkeen jäihin keskittyäkseen tehdashankkeeseen Yhdysvaltain Georgiassa.
Euroopan kannattaa varautua tukikilpailun jatkumiseen vaalin tuloksesta huolimatta. Vaikka tuet ovat reilun kilpailun kannalta karvas pala, ilmaston kannalta niiden jatkuminen on kuitenkin parempi vaihtoehto.
Yhteenveto – Ratkaisevat vaalit
Marraskuun presidentinvaalit vaikuttavat ilmastoon enemmän kuin kenties mitkään muut vaalit lähitulevaisuudessa, sillä vaihtoehtojen erot ovat niin suuret.
Vaalit ajoittuvat kriittiseen hetkeen. Ilmastonmuutoksen hillintä 1,5 asteeseen edellyttää maailman päästöjen kääntämistä tiukkaan laskuun 2020-luvun aikana. Vuosille 2025–2029 valittavan Yhdysvaltain presidentin merkitys voi siten olla ratkaiseva.
Harrisin valinta toisi sekä kansainväliseen ilmastopolitiikkaan että Yhdysvaltain ilmastotoimiin tärkeää jatkuvuutta. Harrisin nousu ehdokkaaksi vanhan presidentin tilalle on vahvistanut mahdollisuutta sille, että Bidenin ilmastolinja jatkuu. Koska Yhdysvaltain rooli on niin keskeinen, se parantaisi todennäköisyyttä onnistua Pariisin sopimuksen tavoitteissa.
Trumpin valinta olisi vakava takaisku ilmastotoimille. Sen myötä hukattaisiin vuosia sekä kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa että Yhdysvaltain omissa päästövähennyksissä. Tämävaikuttaisi suoraan päästöjen määrään ilmakehässä.
Se ei kuitenkaan tarkoittaisi täydellistä u-käännöstä. Yhdysvalloissa osavaltiot ja edelläkävijäyritykset jatkaisivat ilmastotoimia. Kansainvälisellä kentällä toiset valtiot voivat ottaa johtoroolia ilmastoneuvotteluissa.
Yhdysvaltain presidentin valitsevat Yhdysvaltain kansalaiset, kuten suureen demokratiaan kuuluu. Meille muille varattu rooli on varautua valinnan seurauksiin.
