Mitä pk-yrityksen tarvitsee tietää välimiesmenettelystä?

Keskuskauppakamarin välimieslautakunnan pääsihteeri Sanna Kaistinen. Kuva: Liisa Takala.

Sopimuksessa voidaan sopia riitojen ratkaisemisesta välimiesmenettelyssä tuomioistuinkäsittelyn sijaan. Välimiesmenettely on yksityistä riidanratkaisua, jossa osapuolet voivat vaikuttaa menettelyyn tuomioistuinkäsittelyä laajemmin. Silloin, kun sopimusosapuolet ovat sopineet välimiesmenettelystä, riitaisuuden ratkaiseminen yleisissä tuomioistuimissa ei ole mahdollista. Välimiesmenettely tarjoaa kuitenkin useita etuja yritysten väliseen riidanratkaisuun tuomistuinkäsittelyyn verrattuna.

Välimiesmenettelystä sovitaan tyypillisesti pääsopimukseen otettavalla välityslausekkeella, mutta siitä on mahdollista sopia myös erikseen ja myös riitaisuuden jo synnyttyä. Välityssopimus tulee tehdä kirjallisesti ja sitä muotoillessa on suositeltavaa käyttää välitysinstituuttien tarjoamia mallivälityslausekkeita, jotta tulkintaongelmilta vältytään.

Keskuskauppakamarin välimieslautakunta on Suomessa toimiva välitysinstituutti, joka hallinnoi välimiesmenettelyjä, jotka käydään Keskuskauppakamarin välimiesmenettelysääntöjen tai nopeutettua välimiesmenettelyä koskevien sääntöjen mukaisesti. Osapuolet voivat välimiesmenettelystä sopiessaan valita, ratkaistaanko sopimuksesta aiheutuvat riidat ns. normaalissa vai nopeutetussa välimiesmenettelyssä. Etenkin pienemmissä sopimuksissa nopeutettu menettely voi olla hyvä vaihtoehto. Tällöin riitaisuuteen saadaan ratkaisu tyypillisesti noin puolessa vuodessa. Normaalissa välimiesmenettelyssä lopullinen ratkaisu saadaan tyypillisesti noin vuodessa siitä, kun välimiesoikeudenkäynti tulee vireille.

Välimiesmenettelyn keskeinen etu verrattuna tuomioistuinkäsittelyyn on juuri menettelyn nopeus. Riitaisuuksien joutuisa ratkaiseminen tuo kustannussäästöjä, kun yrityksissä voidaan keskittyä riitelyn sijasta liiketoimintaan. Välimiesoikeuden tuomio on lopullinen, jolloin myös aikaa vieviltä ja lisäkustannuksia aiheuttavilta valituskäsittelyiltä vältytään. Välitystuomioon voi hakea muutosta ainoastaan siltä osin kuin se koskee välimiehille vahvistettujen korvausten määriä. Lisäksi laki mahdollistaa välitystuomion kumoamisen tietyissä erittäin rajatuissa tilanteissa.

Välitystuomio voidaan Suomessa panna täytäntöön samalla tavalla kuin tuomioistuimen tuomio, minkä lisäksi välitystuomio on tuomioistuimen tuomiota helpommin täytäntöönpantavissa myös ulkomailla. Kansainvälisissä sopimuksissa välitystuomioiden täytäntöönpantavuus rajat ylittävissä tilanteissa tarjoaakin merkittävän edun tuomioistuimen tuomioihin verrattuna. Välimiesmenettely on tästä syystä kansainvälisissä sopimuksissa suositeltavin riidanratkaisun muoto.

Välimiesmenettely on menettelynä nopea ja tehokas ja se tarjoaa asianosaisille mahdollisuuden sopia menettelyyn liittyvistä seikoista tuomioistuinkäsittelyä laajemmin. Tämä tarjoaa myös riitatilanteessa yrityksille joustavuutta. Riitaa ratkaisemaan voidaan valita välimies tai välimiehet, jolla on osaamista esimerkiksi riidan kohteena olevasta teollisuudenalasta tai teknologiasta. Lisäksi välimiesmenettely on luottamuksellista, eli siellä käsitellyt riidat eivät tule julkisiksi, mikä voi auttaa yrityksiä hallitsemaan maineriskejä ja suojaamaan liikesalaisuuksiaan.

Välimiesmenettelyn etuja normaaliin tuomioistuinkäsittelyyn verrattuna on siten useita – muun muassa menettelyn nopeus, joustavuus ja luottamuksellisuus. Keskuskauppakamarin välimieslautakunnasta ja sen palveluista voi lukea lisää osoitteesta arbitration.fi. Sivuilta löytyvät Keskuskauppakamarin välimiesmenettelysäännöt, mallivälityslausekkeet sekä kustannuslaskuri, jolla välimiesmenettelystä aiheutuvia hallinnollisia kustannuksia ja välimiesoikeuden palkkion määrää voi arvioida etukäteen. Keskuskauppakamarin välimieslautakunta tarjoaa palveluna myös riitojen sovittelua, josta sopimusosapuolet voivat sopia erikseen.

Kategoriat:Lautakunnat, Sanna Kaistinen