Enää on turha keskustella siitä, tarvitaanko Suomeen kansainvälisiä osaajia vai ei. Pitäisi keskustella siitä, miten heitä saadaan houkuteltua tänne mahdollisimman pian ja paljon. Kansainvälinen kilpailu osaavista ihmisistä on todella kovaa, eikä Suomi ole kilpailussa valitettavasti kovin houkutteleva maa.
Väestörakenteen muutos jyllää voimakkaana ja on johtanut 2010-luvulla alkaneeseen voimakkaaseen työikäisen väestön määrän vähentymiseen. Vaikutukset näkyvät jo nyt työvoiman saatavuudessa, eikä nopeaa muutosta ole näköpiirissä. Nettomaahanmuuton kasvattaminen vähintään 44 000 vuodessa on yksi ratkaisu vastata tähän haasteeseen. Suomeen ei tarvita vain työvoimaa, vaan ihmisiä perheineen, jotka haluavat asettua tänne ja tuntea Suomen kodikseen.
Tuoreimman kauppakamarikyselyn mukaan peräti 84 prosenttia yrityksistä pitää työperäisen maahanmuuton lisäämistä tulevalla hallituskaudella tärkeänä. Viime syksynä toteutetussa kyselyssä noin 70 prosentilla yrityksistä on pulaa tai paljon pulaa osaavasta työvoimasta. 70 prosenttia ilmoittaa, että osaajapula on kasvun este. Kun yrityksiltä viedään mahdollisuus kasvaa ja kehittää toimintaansa, viedään niiltä myös menestymisen mahdollisuudet. Se heijastuu suoraan Suomen talouskasvuun ja tulevaisuuden näkymiin.
Nyt olennainen kysymys on, että mitä Säätytalolla sovitaan. Valitseeko Suomi näivettymisen tien vai onko Suomi avoin ja kansainvälinen. Suomella ei ole varaa neljän vuoden pysähtyneisyyden aikaan, jolloin työperäistä maahanmuuttoa rajoitetaan. Tarve osaavalle työvoimalle on huutava. Hallituksen pitää nostaa osaajien maahanmuuton edistäminen hallitusohjelman keskeiseksi tavoitteeksi ja päättää tarvittavat keinot tavoitteen saavuttamiseksi. Ratkaisuja on olemassa.
Kirjoitus on julkaistu alun perin Ilkka-Pohjalaisessa 22.5, Turun Sanomissa, Lapin Kansassa ja Länsi-Suomessa.