Yritysten ihmisoikeusvastuu kiinnostaa

Valtioneuvoston teettämä selvitys

Suomalaisyritysten ihmisoikeussuoriutumisen tilaa tarkastellut SIHTI-hanke julkaisi tällä viikolla selvityksensä, jossa oli tarkasteltu 78 suomalaisyrityksen ihmisoikeusvastuullisuutta. Tarkasteltujen yhtiöiden liikevaihto vaihteli 500 miljoonasta yli 15 miljardiin. Valtioneuvoston julkaiseman hankkeen tavoitteena oli tuottaa tietoa hallitusohjelmaan kirjatun yritysvastuun kehittämisen tueksi.

Yritysvastuulainsäädännön kehittäminen tulee olemaan tulevan vuoden agendalla, joten kaikki asiaa koskeva tieto on tervetullutta.

Selvityksen mukaan suomalaisyritykset ovat varsin laajasti sitoutuneet ihmisoikeuksien kunnioittamiseen. Käytännön tasolla ihmisoikeusvastuun ja sen seurannan järjestelmällinen integrointi osaksi yritysten ydintoimintoja on suurelta osin vielä varhaisessa vaiheessa.

Selvityksessä havaittiin myös, että suomalaisyritykset myös julkaisevat verrattain niukasti ihmisoikeusvastuunsa toteutumiseen liittyvää tietoa. Selvitys perustui keskeisesti tarkasteltujen yritysten julkisesti saatavilla pidettyihin tietoihin.

Keskuskauppakamarin tekemä ihmisoikeusselvitys

Keskuskauppakamari toteutti viime vuoden kesäkuussa laajan jäsenkyselyn samasta aiheesta. Kyselyyn osallistui yli 600 yritystä, joiden liikevaihto vaihteli alle 2 miljoonasta eurosta yli 50 miljoonaan euroon, painottuen alle 10 miljoonan euron liikevaihdon yrityksiin. Selvityksen oli siten huomattavasti valtioneuvoston teettämää selvitystä kattavampi ja kohdistui laajemmin pk-yrityksiin.

Kyselystä kävi ilmi, että 85 % yrityksistä piti ihmisoikeuksia erittäin tai melko tärkeänä liiketoimintansa kannalta. Erittäin tärkeänä ihmisoikeuksia piti jopa 60 % yrityksistä.

Neljäsosa vastanneista yrityksistä oli kohdannut myös ulkoista painetta liittyen ihmisoikeuskysymyksiin. Ylivoimaisesti keskeisin paineenlähde olivat asiakkaat – joko kuluttajat tai yritysasiakkaat – jotka nostettiin esille 90 % yrityksistä. Seuraavaksi yleisimmäksi sidosryhmäksi nousivat yrityksen omistajat, jotka tulivat mainituksi 26 % yritysten vastauksissa. Median ja kansalaisjärjestöjen rooli ihmisoikeusvastuun kirittäjänä jäi kyselyssä yllättävän pieneen rooliin – vain 12 % yrityksistä mainitsi kyseiset tahot.

Yritysten ihmisoikeusmyönteisestä asennoitumisesta huolimatta vain 25 % vastanneista yrityksistä oli tehnyt kattavan ihmisoikeusvaikutusten arvioinnin. Suurimpana haasteena yritykset toivat esille resurssipulan, eli käytettävissä olevat henkilötyötunnit ja rahan, ja toisaalta vaikeudet ymmärtää oman toiminnan ja ihmisoikeuksien välisiä liityntöjä.

Samansuuntaiset huomiot toistuvat SIHTI-hankkeen tekemässä selvityksessä. Esiintuodut haasteet korostuvat pienten ja keskisuurten yritysten toiminnassa johtuen vähäisemmistä resursseista vastuullisuustyön kehittämiseen.

Ihmisoikeussitoumus yritysten tukena

Sekä SIHTI-hanke että Keskuskauppakamarin oma selvitys tukevat käsitystä siitä, että ihmisoikeusvastuun kehittäminen ei ole kiinni yritysten asenteista tai tahtotilasta vaan ennen kaikkea käytettävistä resursseista ja tarjolla olevista työkaluista. Keskuskauppakamari on lähtenyt rakentamaan yrityksille näitä työkaluja.

 Viime vuoden lopulla julkaisimme kaikille suomalaisille ja Suomessa toimiville yrityksille ja yhteisöille avoimen Ihmisoikeussitoumus-järjestelmän. Ihmisoikeussitoumuksen tavoitteena on tarjota järjestelmä, jonka puitteissa yritykset voivat ensinnäkin laatia ihmisoikeusvaikutuksia koskevan arvioinnin, asettaa itselleen näitä koskevat tavoitteet ja järjestää tavoitteiden seuranta luotettavalla tavalla. Myös SIHTI-hankkeen johtopäätöksissä nostettiin esille säännöllisen seurannan merkitys ihmisoikeusvastuun edistämisessä yritysten toiminnassa.

Olennainen osa Ihmisoikeussitoumus järjestelmää ovat myös Keskuskauppakamarin tarjoamat ihmisoikeuskoulutukset sekä ihmisoikeussitoumuksesta kertova tunnus, mikä tarjoaa yrityksille keinon viestiä sitoutuneisuudestaan eri sidosryhmille. Tehokas ja luotettava viestintä on tärkeää, jotta yrityksissä tehdyt panostukset ja sitoutuneisuus tulevat myös sidosryhmien tietoon.

Tehdyt selvitykset osoittavat, että monet yritykset ovat vielä varhaisessa vaiheessa ihmisoikeusvastuunsa konkreettisessa toimeenpanossa. Tahtotilaa löytyy, mutta nyt täytyisi löytää vielä tarjolla olevat keinot ja tarttua toimeen.

SIHTI-hankkeen julkaisema selvitys 18.1.2021

Lue lisää Keskuskauppakamarin ihmisoikeussitoumuksesta: ihmisoikeussitoumus.fi

Antti Turunen

VASTUULLISUUSASIANTUNTIJA

+358 41 517 9707

Kategoriat:Vastuullisuus, Antti Turunen