Oikeusministeriö on pyytänyt 15.8.2025 Keskuskauppakamarilta lausuntoa asunto-osakeyhtiölain ajantasaistamiseksi asetetun työryhmän mietinnöstä. Lausunto pyydettiin antamaan sähköisesti, lausuntopalvelu.fi – sivuston kautta. Keskuskauppakamari lausuu asiasta seuraavan.
Työryhmän tehtävänä oli valmistella hallituksen esityksen muotoon laadittu ehdotus, jossa huomioidaan mm. asunto-osakeyhtiölain ajantasaistaminen, lyhytaikaisen vuokraustoiminnan edellytysten varmistaminen ja sen yhteydessä havaittuihin ongelmiin puuttuminen, taloyhtiöiden häiriötilanteisiin puuttumisen ja hallintaanoton tehostaminen, taloyhtiöiden hallittu alasajo sekä sähköautojen latausmahdollisuudet (Petteri Orpon hallitusohjelman kirjaukset). Keskuskauppakamarilla on ollut edustaja kyseisen hankkeen seurantaryhmässä.
Keskuskauppakamari totesi lausunnossaan, että asunto-osakeyhtiölain päivittämiselle on tarvetta. Keskuskauppakamari piti mietinnön ehdotuksia pääosin selkeinä, hyvinä ja kannatettavina, mutta totesi myös jatkovalmistelulle olevan tarvetta tietyiltä osin. Keskuskauppakamari piti hyvänä sitä, että mietinnössä oli paikoin erittäinkin perusteellisesti käyty läpi nykytilaa, eri sääntelyvaihtoehtoja ja niihin liittyviä mahdollisia ongelmia.
Asuinhuoneiston lyhytvuokrausta koskevilta osin työryhmä ehdotti sääntelyn täydentämistä siten, että hallintaanottoa voitaisiin käyttää keinona puuttua myös lyhytvuokrauksesta aiheutuvaan merkittävään haittaan tai merkittäviin lisäkustannuksiin. Näiden osalta rikkomuksella tulisi olla vähäistä suurempi merkitys. Lisäksi sääntelyä ehdotettiin täydennettäväksi siten, että osakkeenomistajan olisi myötävaikutettava vahingonkorvauksen vaatimiseen antamalla yhtiölle tarvittavia tietoja, kuten esim. lyhytvuokralaisen tunniste- ja yhteystiedot, tiedot vahinkotapahtumasta sekä tiedot siitä, miten lyhytvuokraus on järjestetty.
Lyhytvuokrausta koskevien ehdotusten osalta Keskuskauppakamari totesi, että asiakokonaisuuden sääntely selkeästi, eri intressien yhteensovittamisen sekä tasapuolisen ja yhdenvertaisen kohtelun ja reilun kilpailun näkökulmasta sekä järkevän, turhaa taakkaa välttävän ja ylipäätään mahdollisen valvonnan toteuttamisen kannalta on haasteellista. Keskuskauppakamari kannatti esitettyjä sääntelymuutoksia. Hallintaanottoon ehdotettu täydennys parantaisi yhtiön mahdollisuuksia puuttua ongelmiin
lyhytvuokrauksen aiheuttamissa ongelma- ja häiriötilanteissa. Keskuskauppakamari totesi kuitenkin, että merkittävän haitan ja häiriön käsitteet voivat edelleen olla tulkinnanvaraisia ja ongelmat voivat kumuloitua nopeastikin monen eri lyhytvuokralaisen toimesta. Näiltä osin sääntelyä tulisi vielä jatkovalmistelussa selkeyttää ja terävöittää. Lisäksi jatkovalmistelussa olisi syytä huomioida tietojen saantimahdollisuus hätäkeskusjärjestelmästä, mikäli poliisi on käynyt häiriötilanteen vuoksi huoneistossa. Myös vakuuttamiseen liittyvät kysymykset saattavat kaivata vielä selvittämistä. Keskuskauppakamari piti tarkoituksenmukaisena sitä, että asunto-osakeyhtiöoikeudellisen käyttötarkoituksen arviointi tehtäisiin yhtiössä ja rakentamisoikeudellisen käyttötarkoituksen arviointi rakennusvalvonnassa. Tämän osalta Keskuskauppakamari huomautti, että arviointi voi olla haasteellista, jolloin tulkinnat voivat tarkemman ohjeistuksen puuttuessa eriytyä toisistaan. Keskuskauppakamari korosti, että eri hallinnonalojen ratkaisut lyhytvuokraukseen liittyen olisivat linjassa toistensa kanssa.
Yhtiön omien osakkeiden vastikkeettoman hankinnan osalta ehdotettiin soveltamisalan rajoituksen kumoamista, jolloin päätöksentekoon, hankkimispäätöksen sisältöön ja osakkeiden pitämiseen, mitätöintiin ja luovutukseen tulisivat sovellettavaksi 18 luvun säännökset. Sääntely mahdollistaisi hallituksen valtuuttamisen päättämään omien osakkeiden vastikkeettomasta hankinnasta. Yhtiökokous voisi päättää omien osakkeiden vastikkeettomasta hankinnasta yksinkertaisella enemmistöllä, jos osakkeisiin ei kohdistu maksamatonta erääntynyttä yhtiövastiketta eikä yhtiölainaosuutta. Omien osakkeiden hankkimis- ja lunastamispäätöksessä olisi mainittava, miten menettely vaikuttaa osakkeenomistajien vastikkeenmaksuvelvollisuuteen. Keskuskauppakamari kannatti kyseistä ehdotusta, joka todennäköisesti tulisi selkeyttämään päätöksentekomenettelyä ja poistaisi tulkinnanvaraisuutta.
Osakehuoneiston käyttötarkoituksen ja vastikeperusteen muuttamisen osalta työryhmä ehdotti, että yhtiöjärjestyksen muuttamiseen ei tarvittaisi osakkeenomistajan suostumusta silloin, kun osakehuoneiston yhtiövastikeperuste muutettaisiin käyttötarkoituksen muutoksen yhteydessä vastaamaan muhin saman käyttötarkoituksen osakehuoneistoihin sovellettavaa yhtiövastikeperustetta ja yhtiövastikeperusteen muutosta kannattaisi vähintään neljä viidesosaa yhtiön kaikista muista kuin muutoksen kohteena olevan osakeryhmän osakkeenomistajan osakkeista ja äänistä. Keskuskauppakamari kannatti ehdotusta ja piti päätöksenteon helpottamista kyseisessä tilanteessa perusteltuna.
Selvitystilan ja siihen liittyvän yhtiön kiinteistön ja rakennuksen luovuttamisen osalta työryhmä ehdotti mm. yhtiökokouksen päätöksenteon selventämistä ja helpottamista, jotta se tarjoaisi käyttökelpoisen mahdollisuuden yhtiön toiminnan hallittuun alasajoon silloin, kun toiminnan jatkamisesta aiheutuisi osakkeenomistajalle huomattavaa taloudellista vahinkoa. Huomattavan vahingon arvioinnissa ei tulisi erikseen arvioida osakkeiden arvoa
ja osakehuoneistojen käytettävyyttä. Arvioinnissa voitaisiin yhtiön vastuulla olevan kunnossapidon ohella ottaa huomioon osakkeenomistajan vastuulla oleva kunnossapito. Keskuskauppakamari kannatti ehdotuksia ja totesi, että hallittuun alasajoon liittyvä selkeä ja riittävän käyttökelpoiset keinot turvaava sääntely on erittäin tarpeen.
Asunto-osakeyhtiön konkurssin osalta ehdotettiin mm. muutosta siihen, että toimivalta yhtiön omaisuuden luovuttamisesta konkurssiin olisi lähtökohtaisesti yhtiökokouksella. Hallitus saisi tehdä päätöksen yhtiön omaisuuden luovuttamisesta konkurssiin, jos yhtiökokouksen päätöstä ei voida odottaa aiheuttamatta olennaista haittaa. Lakiin esitetään myös otettavaksi säännökset osakkeenomistajan sekä muun osakehuoneiston haltijan asemasta asunto-osakeyhtiön konkurssissa. Keskuskauppakamari kannatti ehdotuksia.
Osakehuoneistoon pääsyn ja hallintaanoton osalta työryhmä esitti lakiin selvennystä sen osalta, että huoneistokäynnistä tulisi lähtökohtaisesti sopia osakkeenomistajan ja osakehuoneiston haltijan kanssa sekä menettelystä siinä tapauksessa, jos ajankohtaa ei saada sovituksi. Lisäksi hallintaanottoperusteita ehdotettiin täydennettäväksi siten, että sääntely mahdollistaisi hallintaanoton myös sellaisesta erityisen painavasta syystä, joka rinnastuu häiritsevän elämän viettämiseen tai järjestysmääräyksen noudattamatta jättämiseen ja josta aiheutuu vähäistä suurempaa häiriötä tai haittaa. Lisäksi osakehuoneisto voitaisiin ottaa yhtiön hallintaan myös silloin, kun osakkeenomistaja tai asukas ei noudata, mitä terveyden säilymiseksi yhtiön tiloissa on tarpeen ja rikkomuksella on vähäistä suurempi merkitys. Varoituksen ja hallintaanottopäätöksen tiedoksiantotapoihin esitetään lisättäväksi säännös sähköisestä tiedoksiannosta sekä ehdotetaan luovuttavaksi erityisistä hallintaanottopäätöksen tiedoksiannossa noudatettavista määräajoista. Sen sijaan poliisin käynteihin liittyvistä hätäkeskustietojen luovuttamisesta asunto-osakeyhtiölle ei vielä esitetty tässä vaiheessa sääntelyä. Keskuskauppakamari piti hallintaanottoon liittyviä ehdotuksia perusteltuina ja pääosin nykyistä asiantilaa selkeyttävinä. Keskuskauppakamari piti tärkeänä sitä, että jatkovalmistelussa voitaisiin huomioida tietojen saanti hätäkeskusjärjestelmästä, mikäli poliisi on käynyt häiriötilanteen vuoksi huoneistossa.
Sähköautojen latauspisteiden toteuttamisen osalta ehdotettiin lisäystä, jonka tarkoitus on helpottaa sähköautojen latauspisteiden toteuttamista koskevien hankkeiden kustannusjakoa. Keskuskauppakamari piti kyseistä lisäystä sinällään tarpeellisena ja kannatettavana, mutta totesi, että jatkovalmistelussa tulee pitää huolta sääntelyn selkeydestä.
Lunastuslausekkeiden osalta ehdotettiin selvennettäväksi mm. sitä, että lunastusoikeus koskisi myös murto-osaisia saantoja. Lisäksi ehdotettiin muutamia muita täsmennyksiä, jotka selventäisivät sääntelyä. Keskuskauppakamari piti näitä ehdotettuja muutoksia perusteltuina ja tarpeellisina.
Ikkunoiden kunnossapitovastuun osalta esitettiin säädettäväksi yhtiön velvollisuudesta pitää kunnossa rakenteiden ja eristeiden ohella myös osakehuoneistojen ikkunat. Tästä voisi poiketa määräämällä yhtiöjärjestyksessä toisin. Ehdotuksen myötä yhtiön kunnossapitovastuulle kuuluisivat osakehuoneistojen ulkoikkunoiden lisäksi myös ikkunarakenteen sisempi ikkuna tai ikkunat, tuuletusluukut sekä ikkunoiden rakenteet ja muut osat. Osakkeenomistajan olisi hoidettava osakehuoneistoansa huolellisesti siten, ettei yhtiön vastuulla oleva ikkuna tai sen osa rikkoudu. Keskuskauppakamari piti tämän kunnossapitovastuun selkeyttämistä perusteltuna.
Yhtiökokoukseen osallistumista koskevien säännösten osalta esitettiin selventäviä säännöksiä osakkeenomistajan osallistumisesta yhtiökokoukseen, kutsutapaan ja yhtiökokouksessa nähtävillä pidettäviin osakeluettelon tietoihin. Keskuskauppakamari piti näitä selventäviä sääntelyesityksiä perusteltuina.
Lakiin ehdotettiin myös lisättäväksi säännökset yhtiön oikeudesta tyhjentää tiloja hylätystä irtaimistosta. Sääntely perustuisi viime kädessä siihen, että omistusoikeus omaisuuteen siirtyisi tietyin edellytyksin ja tietyssä määräajassa yhtiölle. Yhtiölle asetettaisiin pääsääntöisesti ilmoitusvelvollisuus yhtiön hallintaan otettuun osakehuoneistoon tai yhtiön tiloihin jääneestä omaisuudesta. Keskuskauppakamari piti ehdotusta kannatettavana, kunhan jatkovalmistelussa otetaan huomioon sellainen tilanne, jossa kyseinen irtaimisto on varastettua.
Erityisen tarkastuksen osalta ehdotettiin tehtäväksi osakeyhtiölain ajantasaistamista vastaavat muutokset siltä osin, kun se on tarkoituksenmukaista. Ehdotettujen muutosten tarkoituksena on sujuvoittaa ja tehostaa erityiseen tarkastukseen liittyvää menettelyä tarkastuksen käytettävyyden lisäämiseksi ja toimivuuden parantamiseksi sekä sitä kautta parantaa vähemmistöosakkeenomistajien mahdollisuuksia hyötyä erityisestä tarkastuksesta sekä vahvistaa heidän tiedonsaantioikeuksiaan. Keskuskauppakamari kannatti ehdotuksia.
