Oikeusministeriö on pyytänyt (lausuntopyyntö VN/4491/2019) lausuntoa otsikkoasiassa. Keskuskauppakamarin lausunnon pääkohdat ovat seuraavat:
- Keskuskauppakamari kannattaa esitetyistä vaihtoehdoista suppeaa vaihtoehtoa. Sääntely säilyisi ennallaan, mutta julkisia hallintotehtäviä hoitavalle asetettaisiin velvollisuus noudattaa viestintävelvoitteita.
- Laajempi vaihtoehto lisäisi turhaa byrokratiaa ja asettaisi yhtiöt eriarvoiseen asemaa.
- Mahdollisessa jatkovalmistelussa on kiinnitettävä huomiota turhan byrokratian lisääntymisen välttämiseen.
Tausta
Oikeusministeriö on teettänyt selvityksen julkisuuslain soveltamisalan laajentamisesta.
Selvitys on lainvalmistelun esivalmisteluvaiheen arviointimuistio, jonka tarkoituksena on palvella viranomaistoiminnan julkisuudesta annetun lain soveltamisalan mahdollista laajentamista julkisyhteisöjen määräämisvallassa oleviin yhtiöihin sekä julkista hallintotehtävää hoitaviin muihin yksityisoikeudellisiin yhteisöihin.
Selvityksessä esitetään kolme erilaista vaihtoehtoa julkisuuslain soveltamisalan laajentamisesta julkisyhteisöjen määräämisvallassa oleviin yhtiöihin sekä julkista hallintotehtävää hoitaviin muihin yksityisoikeudellisiin yhteisöihin ja niitä vastaavat alustavat säännösehdotukset. Selvitykseen sisältyy ehdotuksia myös muista keinoista avoimuuden lisäämiseksi.
Esitetyistä vaihtoehdoista
Keskuskauppakamari kannattaa esitetyistä vaihtoehdoista – perusvaihtoehto, suppeampi vaihtoehto ja laajempi vaihtoehto – suppeaa vaihtoehtoa, jossa julkisia hallintotehtäviä koskeva sääntely jäisi nykyiselleen, mutta julkisia hallintotehtäviä hoitaville säädettäisiin velvollisuus noudattaa julkisuuslaissa säädettyjä viestintävelvoitteita.
Laajassa vaihtoehdossa kaikki julkisyhteisöjen määräämisvallassa olevat yhtiöt saatettaisiin julkisuuslain soveltamisalan piiriin lukuun ottamatta valtionenemmistöisiä pörssiyhtiöitä. Pidämme laajemmassa vaihtoehdossa ongelmallisena sitä, että kilpailluilla markkinoilla toimiville julkisomisteisille yhtiöille, joita myös osa valtio-omisteisistayhtiöistä on, voi syntyä suhteetonta ja tarpeetonta byrokratiaa. Tietopyynnöissä yhtiöt joutuisivat tekemään valtavasti töitä ja lisäämään hallinnollisia resursseja, kun ne selvittelevät, mitä tietoja voidaan antaa ja mitä ei. Näin ollen yhtiöt eivät olisi tasa-arvoisessa asemassa samoilla markkinoilla toimivien muiden yhtiöiden kansaa.
Haasteita voi liittyä myös yhtiön liikesalaisuuksiin ja myös heidän sopimuskumppaneiden liikesalaisuuksiin esimerkiksi hinnoitteluun liittyen.
Asian edetessä lainvalmisteluun, tulee lainvalmistelussa, huolehtia siitä, ettei yhtiöille aiheuteta suhteetonta byrokratiaa.