Keskuskauppakamari pitää tärkeänä, että korkovähennysrajoituksen ns.
infrastruktuuripoikkeus laajennetaan huoltovarmuuden kannalta kriittisille
investoinneille. Esityksen tarkoituksena on, että korkovähennysrajoitusta koskevaan
sääntelyyn sisällytettäisiin uusi poikkeus, jotta korkorajoituksen soveltumisesta
mahdollisesti aiheutuva lisäverorasitus ei kohdistuisi täysimääräisesti
yhteiskunnallisesti tärkeiden ja yleisen edun mukaisiksi katsottavien
infrastruktuurihankkeiden toteuttamiseen. Ilman ehdotettua lakimuutosta tällaisten
hankkeiden rahoittamiseen kohdistuvia kolmannelta osapuolelta (esim. pankki tai
muu rahoituslaitos) otettujen lainojen korkomenoja ei voitaisi riittävästi vähentää
verotuksessa, mikä vaikuttaisi hankkeiden kannattavuuteen negatiivisesti ja
vaarantaisi niiden toteuttamisen ja ylläpidon.
Keskuskauppakamari pitää perusteltuna, että ehdotettu poikkeus sidotaan EU:n
CER-direktiiviin (Critical Entities Resilience Directive, EU 2022/2557) ja sen
perusteella säädettyyn kansalliseen CER-lakiin (laki yhteiskunnan kriittisen
infrastruktuurin suojaamisesta ja häiriönsietokyvyn parantamisesta, 310/2025).
Yksittäisiä lainsäädäntöratkaisuja arvioitaessa huomioon on tullut lisäksi ottaa
veronkiertodirektiivin tarkoitus veronkiertoriskin minimoimisesta sekä EU:n
valtiontukeen liittyvät näkökohdat. Tämän vuoksi ehdotettu poikkeus koskee vain
CER-laissa tarkoitettua tai vastaavaa toimijaa ja pääosin vain korkoja, jotka
kohdistuvat laissa tarkoitettuun pitkänaikavälin huoltovarmuuskriittiseen
infrastruktuurihankkeeseen. Lisäksi korkojen tulee kertyä ulkopuoliselta taholta
otetusta lainasta eli kyseessä ei voi olla esimerkiksi konsernin sisäinen laina.
Kokonaisuutena arvioiden Keskuskauppakamari pitää esityksessä ehdotettuja
lainsäädäntöratkaisuja onnistuneina. Koska esityksen valmistelu on viivästynyt
muun muassa sen EU-oikeudellisen hyväksyttävyyden varmistamiseen liittyvistä
syistä ja kun CER-direktiivin ja -lain tarkoittamat kriittiset toimijat on nimetty jo
kesällä 2026, on myös perusteltua, että muutos koskisi takautuvasti jo kuluvalta
verovuodelta 2026 kertyneitä ja vähentämättä jääneitä nettokorkomenoja
esityksessä ehdotetulla tavalla.
Keskuskauppakamari kannattaa esityksen hyväksymistä sellaisenaan ja
lakimuutoksen mahdollisimman nopeaa voimaan saattamista.
