Eduskunnan talousvaliokunta on pyytänyt Keskuskauppakamarin lausuntoa hallituksen
esityksestä valtion talousarvioksi vuodelle 2027. Lausuntonaan Keskuskauppakamari
esittää kunnioittavasti seuraavan.
Yleistä
Suomen talouden suhdannekehityksestä on saatu kuluvan vuoden edetessä
aikaisempaa valoisampia uutisia, ja bruttokansantuotteen kasvunäkymät vuodelle 2027
ovat vahvistuneet. Valtion talousarvio ensi vuodelle on silti raskaasti alijäämäinen.
Vaikka lähtökohtaisesti kasvun vauhdittuminen parantaa verotuloja, kasvavat korko- ja
puolustusmenot samalla, ja veronalennukset heikentävät valtion tuloja. Talouden kasvu
myös painottuu edelleen melko vahvasti investointeihin ja tavaravientiin, vaikka
verokertymän kannalta tärkeän yksityisen kulutuksenkin ennakoidaan senkin kehittyvän myönteisesti.
Hallitus esittää vuoden 2027 talousarvion määrärahoiksi 92,5 miljardia euroa, mikä on
1,7 miljardia euroa enemmän kuin vuoden 2026 varsinaisessa talousarviossa. Menojen
kasvua selittävät esimerkiksi lakisääteiset inflaatiotarkistukset, palkankorotukset ja
korkomenojen nousu. Valtion budjettitalouden tuloiksi ilman nettolainanottoa
arvioidaan 80,2 miljardia euroa, eli vuoden 2027 talousarvioesitys on 12,3 miljardia
euroa alijäämäinen. Alijäämä katetaan ottamalla lisää velkaa.
Julkisen talouden alijäämäksi arvioidaan 4,5 prosenttia bruttokansantuotteesta, mikä
ylittää selvästi EU:n finanssipoliittisten sääntöjen mukaisen viitearvon. Vuoden 2027
osalta on myös riskinä, että EU:n liiallisen alijäämän menettelyn edellyttämät ehdot
eivät täyty. Velkasuhteen nousutahti hidastuu kyllä aikaisemmasta, mutta sen
arvioidaan voimistuvasta kasvusta huolimatta nousevan vuoden 2027 loppuun
mennessä 91,2 prosenttiin bruttokansantuotteesta.
Keskuskauppakamari on huolestunut siitä, että pääministeri Orpon hallituksen kaudella
toteutetusta menosopeutuksesta huolimatta julkisen talouden rakenteellinen epätasapaino on edelleen suuri, ja valtion velkaantuminen jatkuu kestämättömällä
tasolla. Ilman hallituskaudella tehtyjä sopeutustoimia velan kasvu olisi vielä selvästi
suurempaa, mutta velkaantumiseen taittamiselle asetetut tavoitteet jäävät silti
saavuttamatta.
Suhdannetilanne ja finanssipolitiikan ajoitus
Ensi vuotta koskevassa talousarvioesityksessä bruttokansantuotteen vuotuiseksi
kasvuksi ennustetaan 1,8 prosenttia. Ennuste on hyvin linjassa useimpien
ennustelaitosten arvioiden kanssa, eikä sitä voi pitää poikkeuksellisen optimistisena.
Vaikka ennustettu kasvu on selvästi viime vuosien toteutunutta kehitystä nopeampaa,
on nopeampikin kasvutahti täysin mahdollinen. Talousarvion taustalla olevassa
ennusteessa ei ole vielä huomioitu kaikkia viime viikkojen myönteisiä talousuutisia,
kuten teknologiayhtiö Googlen suunnittelemia laajoja datakeskusinvestointeja
Suomeen.
Sen sijaan viimeaikainen markkinakorkojen voimakas nousu kasvattaa riskiä siitä, että
korkomenot saattavat sekä ensi vuonna että pidemmällä aikajänteellä nousta
ennustettuakin enemmän. Talousarvion pohjalla olevassa suhdanne-ennusteessa
Suomen 10-vuotisen valtionlainan koroksi oletetaan 3,3 prosenttia vuodelle 2027. Juuri
nyt ollaan kuitenkin selvästi korkeammalla. Syyskuun lopussa korko kävi jo lähes
neljässä prosentissa, mistä tasosta on tultu lokakuussa jonkin verran alas.
Vuoteen 2027 kohdistuu huomattavia menopuolen sopeutustoimia, joten olisi väärin
sanoa, ettei hallitus ole pyrkinyt julkisen talouden korjaamiseen. Samaan aikaan
kuitenkin vuoden 2027 alussa toteutettava yhteisöverokannan alennus ja tuloverojen
alennukset heikentävät valtion verotuloja talousarviokaudella noin miljardilla eurolla.
Pidemmällä aikavälillä veronalennuksilla on myönteisiä kasvuvaikutuksia, mutta niiden
toteutuminen vie aikaa. Siten olisi ollut perusteltua tehdä ensi vuoden osalta
enemmänkin sopeutustoimia menopuoleen.
Myönteisesti kehittyvän suhdannetilanteen ansiosta verokertymän arvioidaan silti
muodostuvan kohtalaisen hyväksi veronkevennyksistä huolimatta. Ensi vuoden valtion
talousarvion finanssipoliittista viritystä voidaan pitää melko löysänä, kun huomioidaan
talouden ennustettu keskimääräistä voimakkaampi kasvuvauhti. Riskinä on
finanssipolitiikan epäjohdonmukaisuus yli ajan, mikä saattaa johtaa vuodelle 2028
epätarkoituksenmukaisen suuriin säästötoimiin, jotka olisi ollut luontevampaa jakaa
kahdelle vuodelle aloittaen vuodesta 2027.
Valtiovarainministeriön ennusteessa velkasuhteen kasvu ei pysähdy tavoitteiden
mukaisesti menosopeutuksesta tai Valtion eläkerahastosta vuodelle 2027 tehtävästä kertaluonteisen määrärahojen siirrosta huolimatta. Selvästi julkisen talouden
vakauttamista tulee jatkaa myös seuraavalla hallituskaudella.
Huomioita talousarvioesityksestä liittyen elinkeinoelämän toimintaympäristöön
Verotus
Keskuskauppakamari pitää hallituksen talousarvioesitykseen sisältyviä veromuutoksia
onnistuneena kokonaisuutena, joka parantaa työnteon kannustimia ja tukee
talouskasvun edellytyksiä. Keskuskauppakamari pitää tärkeänä, että työn tekemisen
verotuksen kiristyminen ansiotulotason nousun seurauksena estetään kaikilla
tulotasoilla ja työn tekemisen verotuksen johdonmukaista keventämistä jatketaan.
Yhteisöverokannan alentaminen 20 prosentista 18 prosenttiin on keskeinen
rakenteellinen kasvutoimi, joka parantaa Suomen kilpailukykyä investoinneista,
konsernien toimintaympäristöä ja pk-yritysten kasvun kannustimia.
Yhteisöverokannan alennus pienentää verotuottoja staattisesti arvioiden 832 miljoonaa
euroa. Koska kyseessä on ennen muuta kasvutoimi, staattiselle verotuottomenetykselle ei tule antaa ratkaisevaa merkitystä, vaan huomioon tulee ottaa toimenpiteen itserahoittavuus ja dynaamiset vaikutukset taloudellisen aktiviteetin lisääntymisen kautta. Hallituksen esityksessä on arvioitu, että yhteisöverokannan laskun itserahoitusaste voisi olla pidemmällä aikavälillä 34–46 prosenttia. Yhteisöverokannan laskulla voi kuitenkin olla merkittäviä dynaamisia vaikutuksia yritysten toimintaan ja sitä kautta yleiseen taloudelliseen aktiviteettiin työntekemisen ja kuluttamisen kautta. Taloudellisen aktiviteetin lisääntymisen verotuottoja kokonaisuutena lisäävä vaikutus on huomattava, kun huomioon otetaan yhteisöverotuksen lisäksi muut verolajit kuten ansiotuloverotus ja kulutusverotus.
Innovaatiotoiminta ja T&K-menot
Keskuskauppakamari pitää tärkeänä, että T&K-verokannustinta laajennettaisiin
kattamaan myös innovaatiotoiminta. Lisäksi tulisi mahdollistaan tappiollisille
kasvuyrityksille lisävähennyksen käteispalautus. Nykyinen soveltamisalan rajaus
yritysten tutkimus- ja kehittämistoimintaan on johtanut liian tiukkoihin tulkintoihin,
mikä haittaa yritysten halua ja mahdollisuuksia hyödyntää kannustinta. Nykyisin
kannustin ei hyödytä tappiollisia kasvuyrityksiä, joissa tapahtuu merkittävä osa
tutkimus-, kehittämis- ja innovointityöstä. Rahoituksen kriteerien ei tulisi rajaisi tukiinstrumenttien piiristä elinkelpoisia kasvuyrityksiä, joiden taloudelliset vaikeudet ovat ohimeneviä ja johtuvat alkuvaiheen TKI-panoksista.
Lisäksi on tärkeää, että pääomamarkkinoiden toimivuutta vahvistetaan ja
hallituskaudella aloitettua investointiverohyvitystä jatketaan ja sen sovellusaluetta laajennetaan, jotta kasvuyritysten, teollisten hankkeiden ja puhtaan siirtymän
investointien rahoitusmahdollisuudet paranevat.
Suomessa kasvupotentiaalia on erityisesti midcap- ja pk-sektorin yrityksissä.
Innovaatiorahoituksen tulisi suorien tukien sijasta painottua ensisijaisesti
tutkimustulosten kaupallistamiseen tähtääviin laina- ja takausinstrumentteihin, jotka
soveltuvat myös pienten ja keskisuurten kasvuyritysten tarpeisiin. Business Finlandin
rahoitusohjelmista tulisi löytää tilaa erityisesti start up -yritysten ja small midcap –
yritysten toiminta- ja kasvuedellytyksiä parantavaan kohdennettuun rahoitukseen.
Liikenneinfrastruktuurin rahoitus
Budjettiesityksessä väyläverkon perusväylänpidon rahoitus alenee huolestuttavan
matalalle, noin 1,2 miljardin euron, tasolle. Perusväylänpidon kestävä rahoitustaso, jolla
korjausvelan kasvu voitaisiin pysäyttää, on noin 1,8 mrd. euroa. Perusväylänpidolle on
talousarvioesityksessä osoitettu noin 150 miljoonalla euroa vähemmän rahoitusta kuin
vuonna 2026. Vähennykset koskevat erityisesti tienpidon rahoitusta, joka laskee
talousarvioesityksessä noin 650 miljoonaan euroon. Tienpidon rahoitustaso laskee
reaalisesti alimmalle tasolleen 2000-luvun aikana.
Perusväylänpidon määrärahojen niukkuus johtaa liikenneverkolla resurssipulaan, jonka
seurauksena korjausvelka kasvaa koko tieverkolla vilkkaimmin liikennöityjä osuuksia
lukuun ottamatta. Perusväylänpidon rahoitustason vähentäminen nostaa liikenneverkon ylläpito- ja kunnostustoimien yksikkökustannuksia, sillä mikäli korjaustoimia ei voida ajoittaa oikea-aikaisesti, rakenteellisten vaurioiden eteneminen johtaa yhä korkeampiin korjauskustannuksiin. Asiantuntija-arvioiden mukaan rahoitustason aleneminen vuosina 2027–2029 johtaa väyläverkolla 2030-luvun alussa tilanteeseen, jossa lähes 40 prosenttia maantieverkosta on korjaustarpeessa. Esitämme, että perusväylänpitoon kohdistetaan vähintään sama rahoitustaso kuin vuonna 2026, ja että perusväylänpidon rahoitustaso nostetaan pysyvästi 1,8 mrd. euroon vuoden 2028 alussa.
Puhdas siirtymä ja energiajärjestelmät
Keskuskauppakamari pitää taakanjakosektorin päästövähennystoimien
rahoitustilannetta huolestuttavana. Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman
mukaisiin päästövähennystoimiin ei ole budjetissa osoitettu rahoitusta vuodelle 2027.
Esitämme ilmastosuunnitelman toimista sähkö- ja kaasukäyttöisten kuorma-autojen
hankintatuelle pysyvää 7,5 miljoonan euron ja julkisen lataus- ja jakeluinfran tukeen 10
miljoonan euron vuosittaista rahoitusta vuosille 2027–2030, jotta liikennesektorin
energiamurrosta voitaisiin nopeuttaa. Energiasiirtymän nopeuttamiseen tähtäävät tuet
ovat erityisen tärkeitä ajanjaksona, jolloin fossiilisten polttoaineiden hinnat ovat
nousseet pitkäaikaisesti poikkeuksellisen korkealle tasolle. Nopeampi siirtymä sähköön
ja biokaasuun vähentää lisäksi vuonna 2028 alkavasta polttoainejakelun päästökaupasta sekä uusiutuvien polttoaineiden jakeluvelvoitteen nousu-urasta liikennesektorille aiheutuvia kustannuksia.
Puhtaan siirtymän investointien rahoitukseen tulisi ohjata päästökaupasta kertyviä
tuloja. Päästökaupan huutokauppatulojen käytöstä tulisi laatia laaja yli hallituskausien
ulottuva investointiohjelma, joka loisi yrityksille pitkäjänteisiä investointimahdollisuuksia muun muassa teknisten nielujen demonstraatiohankkeisiin ja kaupallistamiseen sekä liikenteen käyttövoimamurrosta nopeuttaviin investointeihin, kuten varikko- ja terminaalilatausinvestointeihin, meri- ja lentoliikenteen uusiutuvien polttoaineiden laajempaan käyttöönottoon ja maasähköinvestointeihin.
