Työ- ja elinkeinoministeriö on pyytänyt Keskuskauppakamarilta lausuntoa koskien yritysten määräaikaista kustannustukea koskevan lain (508/2020) muuttamista. Esityksen tavoitteena on yritysten toiminnan jatkuvuuden tukeminen COVID-19 pandemian aikaansaamassa vaike-assa tilanteessa sekä konkurssiin ajautuvien yritysten määrän vähentäminen. Keskuskauppakamari kiittää mahdollisuudesta lausua ja esittää huomioinaan seuraavaa.
Tukijakson ajankohta: Minkä kuukausien aikana edustamanne alan liiketoiminta on kärsinyt eniten 1.6.2020 jälkeen ja kuinka paljon verrattuna vastaavaan ajankohtaan 2019?
Kauppakamareiden 21 000 jäsenyritystä eri puolilla Suomea edustavat kattavasti eri toimialoja ja eri kokoisia yrityksiä. Koronavirusepidemia on kauppakamareiden lokakuussa tehdyn kyse-lyn (n. 3000 vastaajaa) mukaan vaikuttanut negatiivisesti liikevaihtoon 75 prosentissa yrityksistä. Lähes saman verran yrityksistä odottaa liikevaihtonsa edelleen vähenevän koronakriisin seurauksena seuraavan kahden kuukauden aikana. Tilanne voi todellisuudessa olla vielä pahempi, sillä tautitilanne on heikentynyt viimeisen kahden viikon aikana ja uusia rajoituksia on otettu käyttöön. Kauppakamarit ovat toteuttaneet säännöllisiä kyselyitä yrityksille koronaviruskriisin puhjettua maaliskuussa. Kyselyiden perusteella ei ole mahdollista määritellä ajankohtaa, jolloin yritysten liiketoiminta olisi yleisellä tasolla kärsinyt alkurysähdyksen jälkeen eniten. Ajankohta vaihtelee yrityksestä riippuen.
Koronavirusepidemia on kohdellut yrityksiä eri tavalla esimerkiksi yrityksen toimialasta, tuot-teista tai muista tekijöistä johtuen. Joissakin yrityksissä kausipainotteisuus on suurta ja toisissa esimerkiksi laskutus voidaan tehdä vasta loppuvuodesta jo alkuvuodesta alkaneesta projektista. Moni yritys erityisesti matkailu- ja ravintola-alalla, tapahtuma-alalla sekä henkilöliikenteessä kärsii hallituksen rajoitustoimista. Monilla kriisin negatiiviset vaikutukset liiketoimintaan ovat pitkäkestoisia. Esimerkiksi joissakin messukeskuksissa viimeisin tapahtuma on järjestetty helmikuussa, eikä yhtään tapahtumaa tulla järjestämään ennen ensi vuotta. Erityisesti teolli-suudessa monen yrityksen pahin ajanjakso on vasta edessä, vaikka moniin teollisuusyrityksiin kriisin vaikutukset iskivät jo kesällä. Myös esimerkiksi Lapin matkailun suurimman menetykset saattavat olla edessä vasta talvella.
Keskuskauppakamarin näkemyksen mukaan tukijakson määrittelyssä tulee ottaa huomioon yrityskohtaiset vaihtelut ja yrityksen on voitava hakea tukea niille kuukausille, jolloin yrityksen liikevaihto on kärsinyt eniten.
Liikevaihdon vertailuajanjakso
Edellyttäen, että kustannustuen tukijakso on joustavasti valittavissa yrityksen suurimpien liikevaihtotappioiden ajoituksen mukaan, Keskuskauppakamari kannattaa esitettyä ehdotusta, jonka mukaan kustannustuen vertailujakso olisi tukikautta vastaava ajankohta vuodelta 2019.
Keskuskauppakamari esittää, että 1.5.2019 tai sen jälkeen perustetut yritykset saisivat valita vertailujaksoksi joko ehdotetun 1.1.-28.2.2020 tai normaalin vertailujakson.
Periaatteena tulee olla, että liikevaihdon vertailuajanjakso on aina sellainen, jolloin yrityksen liiketoiminta on tapahtunut ns. normaalioloissa. Kausiluonteisuus, samoin kuin projektiluontei-suus tulee myös huomioida ja perusteltujen poikkeuksien tulisi olla mahdollisia.
Kustannustuen myöntämisen liikevaihtoraja
Kustannustuki I:ssä tukea voitiin myöntää yritykselle, jonka liikevaihto 4 kuukauden vertailu-jaksolla oli vähintään 20 000 €. Ehdotuksessa liikevaihdon minimiraja poistettaisiin.
Keskuskauppakamari kannattaa liikevaihdon minimirajan poistamista.
Kustannustuen kohdentaminen toimialan mukaan eniten koronaepidemiasta kärsineille aloille
Keskuskauppakamarin näkemyksen mukaan liian tiukat toimialamäärittelyt ovat ongelmallisia. Ensinnäkin, kun arvioidaan koronan vaikutuksia yksittäiseen yritykseen, toimialan keskimääräinen liikevaihdon pudotus ei aina anna oikeaa kuvaa. Toiseksi, moni yritys toimii samaan aikaan useilla toimialoilla. Kolmanneksi, kun kriisi pitkittyy, laajenevat myös taloudelliset tappiot yhä laajemmalle yhteiskuntaan. Valtaosa toimialoista ja yrityksistä kärsii. Näistä syistä johtuen, tuen hakijoille on annettava mahdollisuus kuvata yrityksensä todellinen taloudellinen tilanne vaihtoehtoisin kriteerein.
Tuen määrityksessä huomioitavien kiinteiden kustannusten rajaus
Keskuskauppakamari pitää erittäin olennaisena esitystä, että kustannustuen kiinteiden kustannusten rajausta laajennetaan. Kustannustuen piiriin tulisi voida lukea yrityksen ylläpitämiseen liittyviä välttämättömiä menoja kuten vakuutuksia, kiinteistöveroja ja kiinteistön ylläpitoon liittyviä maksuja. Ylipäätään kulut, jotka yritys on voimassaolevien sopimustensa nojalla velvoitettu hoitamaan, tulisi voida huomioida kustannustuessa. Tällaisia voivat olla esimerkiksi IT-palveluihin liittyvät kulut, ulkoistettuun taloushallintoon liittyvät kulut tai kiinteistön valvonta- ja vartiointikulut. Lisäksi kustannustuen piirissä tulisi olla kustannusten, jotka aiheutuvat koronan terveys- ja muiden haittojen estämisestä.
Kustannustuen enimmäismäärä ja yhteensovittaminen
Keskuskauppakamarin mukaan aikaisemmin myönnettyjä yritystoiminnan kehittämis- ja uudis-tamistukia, kuten Business Finlandin kehittämistukea, ei tule vähentää yrityksen saamasta yleisestä kustannustuesta. Kehittämisrahoituksen käyttötarkoitus on aivan eri kuin kustannustuen.
Keskuskauppakamari myös esittää, että kustannustuen yrityskohtainen enimmäismäärä nostettaisiin 800 000 euroon nykyisestä 500 000 eurosta.
Keskuskauppakamari myös huomauttaa, että EU:n tilapäisten valtiontukisääntöjen mukainen COVID-tukien yrityskohtainen 800 000 euron enimmäismäärä on riittämätön suurille yrityksille, jotka ovat myös suuria työllistäjiä. Koronavirusepidemian pitkittyessä yrityksille tulee luoda uudenlaisia tukimuotoja, joita EU:n valtiontukisääntely ei rajoita.
