Esityksessä ehdotetaan jäteveron veropohjaa laajennettavaksi siten, että veron piiriin
säädettäisiin rakeistettu nikkelikuona, kaasunpesulietteet, mineraaliset villajätteet ja eräät maanrakentamisessa hyödynnettävä jätteet, jotka ovat nykyisin jäteveron ulkopuolella, mutta joiden osalta on todettua hyötykäyttöä. Verotulojen arvioidaan kasvavan noin miljoonalla eurolla vuonna 2027, ja siirtymäajan jälkeen vuonna 2029 arviolta noin 10 miljoonalla eurolla.
Keskuskauppakamari pitää sinällään tarkoituksenmukaisena, että jäteveron veropohjaa
tarkastellaan säännöllisesti sen arvioimiseksi, tulisiko siihen sisällyttää uusia jätetyyppejä. Jäteveron veropohjan voimakkaan laskun seurauksena jäteveron tuotto on laskenut reilun vuosikymmenen aikana murto-osaan sen alkuperäisestä tuotosta mm. veron ohjausvaikutuksen vuoksi.
Keskuskauppakamari esittää kuitenkin esitykseen sisältyvien laajennusten osalta huolensa siitä, että ainakin osa laajennuksista vaikuttaisi kohdistuvaan suppeaan joukkoon yrityksiä, tai jopa yksittäiseen yritykseen. Viimeksi mainittu tilanne koskisi esityksen perustelujenkin mukaan rakeistettua nikkelikuonaa. Pistemäiset, yhteen toimialaan tai jopa yksittäiseen yritykseen kohdistuvat veronkiristykset ovat omiaan heikentämään yritysten toiminta- ja investointiedellytyksiä Suomessa. Lisäksi jäteveron tarkoituksena on ohjata yrityksiä kierrättämään, mutta jos se ei ole käytännössä mahdollista, kyseessä olisi sanktionomainen lisäkulu, joka vain heikentäisi yrityksen liiketoiminnan edellytyksiä ilman positiivisia ulkoisvaikutuksia.
Pääministeri Petteri Orpon hallituksen hallitusohjelman kirjauksen mukaan hallitus selvittää jäteveropohjan laajentamista varmistaen, ettei verorasitus kohdistu alkutuotantoon, kotitalouksille eikä yritysten maksutaakka nouse kohtuuttomasti. Esityksen perusteella vaikuttaa siltä, että yksi yritys vastaisi siirtymäajan jälkeen yli puolesta uudistuksella kerättävistä verotuotoista. Keskuskauppakamari katsookin, että ehdotettujen jäteveron veropohjan laajennusten kohtuullisuutta ja vaikutuksia sen kohteena olevien yritysten toimintaedellytyksiin ja toiminnasta muodostuviin kokonaisverotuottoihin (verokädenjälkeen) tulisi vielä huolellisesti uudelleenarvioida.
