Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle sähköalan ja fossiilisten polttoaineiden alan väliaikaisia voittoveroja koskevaksi lainsäädännöksi.

Huomiotakkiin ja kypärään pukeutuneet mies ja nainen kävelevät tehtaassa. Kuvituskuva.

Valtiovarainministeriö on pyytänyt Keskuskauppakamarilta lausuntoa luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle sähköalan ja fossiilisten polttoaineiden alan väliaikaisia voittoveroja koskevaksi lainsäädännöksi. Ehdotetussa laissa säädettäisiin uudesta, sähköalan yritysten verovuoden 2023 voittoihin kohdistuvasta 33 prosentin suuruisesta väliaikaisesta verosta. Myös fossiilisten polttoaineiden alan yritysten verovuoden 2023 voittoihin kohdistettaisiin väliaikaisesti uusi 33 prosentin suuruinen vero.

Kyseessä olisi sähköalalla toimivien yritysten osalta EU-asetuksen 8 artiklan mukainen kansallinen kriisitoimenpide ja fossiilisten polttoaineiden alalla toimivien yritysten osalta 14 artiklan 1 kappaleen mukainen solidaarisuusmaksua vastaava kansallinen toimenpide. Esityksen tavoitteena on leikata sähkön hinnan noususta aiheutuneita sähköalan yritysten kasvaneita voittoja väliaikaisella verolla valtiolle. Tällä toteutettaisiin hallituksen syksyn 2022 talousarvioneuvotteluissa tekemä kirjaus siitä, että valmistellaan sähköntuottajien windfall-voittojen verotusta koskeva sääntely.

Keskuskauppakamari kiittää lausuntopyynnöstä ja esittää lausuntonaan kunnioittaen seuraavaa.

Yleistä

Keskuskauppakamari pitää nopealla aikataululla valmisteltua ja murrettujen tilikausien osalta osittain taannehtivasti voimaan tulevaa verolainsäädäntöä verotuksen ennakoitavuuden ja oikeusvarmuuden näkökulmasta erittäin kyseenalaisena. Keskuskauppakamari pitää tärkeänä, että tällainen sääntelytapa on kertaluonteinen, ja nyt ehdotetun sääntelyn soveltamisaika jää väliaikaiseksi. Ottaen huomioon lakihankkeen tausta ja erittäin kiireellinen toimeenpano, valmistelussa tulisi varmistaa, ettei ehdotettu vero ylitä sitä, mikä EU-asetuksen toimeenpanemiseksi olisi tarpeen.

EU-asetuksen mukainen tuottokattomalli on rajattu ajalliselta soveltamisalaltaan vuoden 2023 kesäkuun loppuun. Hallituksen esitysluonnoksessa esitetty vero kuitenkin koskisi koko verovuotta 2023. Keskuskauppakamari katsoo, että veron ajallisen rajauksen tulisi vastata EU-asetuksen ajallista rajausta. Mikäli vero toteutetaan sähköliiketoimintojen erillistilinpäätösten perusteella, veron määrä voitaisiin laskea puolikkaasta erillistilinpäätöksen voiton ja sitä vastaavan elinkeinoverolain mukaisen verotettavan tulon määrästä, jotta ajallinen rajaus saataisiin vastaamaan EU-asetuksen ajallista rajausta.

Keskuskauppakamari pitää ehdotuksen vaikutusarviointia verovelvollisten yritysten näkökulmasta osittain puutteellisena. Vaikutusarvioinnissa ei ole riittävästi huomioitu negatiivista vaikutusta investointeihin eikä verovelvollisille aiheutuvia hallinnollisia kustannuksia.

Investointiedellytykset on otettava laajemmin huomioon veron soveltamisalan rajauksissa

Hallituksen kirjauksen mukaan vero tulee määritellä siten, että puhtaan energian investointiedellytykset turvataan. Esitysluonnoksessa on katsottu, että negatiiviset kannusteet sähkön tuotannon investointeihin vältetään jättämällä veron ulkopuolelle se osa voitosta, joka vastaa sähköliiketoiminnan tilinpäätöksen omalle pääomalle laskettua viiden prosentin vuotuista tuottoa. Tuottoprosentin määrittämistä viiden prosentin tasolle ei ole esitysluonnoksessa erikseen perusteltu. Esityksestä ei myöskään käy ilmi, miksi tuottoa laskettaisiin vain omalle pääomalle eikä koko sitoutuneelle pääomalle. Keskuskauppakamari ei pidä ehdotettua rajausta tältä osin riittävänä puhtaan energian investointiedellytysten turvaamiseksi.

Keskuskauppakamari toteaa, että pelkästään oman pääoman tuotolle laskettava veroton osuus kohtelisi eri yhtiöitä eri tavoin pääomarakenteesta riippuen. Lisäksi viiden prosentin tuotto omalle pääomalle on merkittävästi alhaisempi verrattuna esimerkiksi siihen, mitä sijoittajat sijoituksiltaan tavoittelevat. Näin kireäksi säädetyllä ehdotuksella voidaan olettaa olevan negatiivisia vaikutuksia Suomen kiinnostavuuteen puhtaan energian investointien kohteena. Vero voisi myös heikentää kannustinta energiatehokkuuden parantamiselle ja sähköntuotannon maksimoimiselle teollisten prosessien yhteydessä.

Keskuskauppakamari katsoo, että investointiedellytysten turvaamiseksi veron ulkopuolelle jätettävä osa voitosta tulisi laskea koko sitoutuneelle pääomalle. Hallituksen esityksen mukainen 5 %:n tuottoprosentti on alhainen verrattuna esimerkiksi Energiaviraston määrittämälle kohtuulliselle tuottoasteelle monopoliasemassa olevien alueellisten jakeluverkkoyhtiöiden sitoutuneelle pääomalle (WACC, weighted average cost of capital). Energiaviraston jakeluverkkoyhtiöihin soveltama WACC vuonna 2022 on noin 4 %, ja KPMG:n riippumattoman arvonmäärityksen mukaan WACC-luvun tulisi olla keskimäärin 6,14 %[1]. Lisäksi käytettäessä jakeluverkkoyhtiöitä verrokkina on huomioitava, että toimintaan sitoutunut pääoma, jolle WACC-mallin mukaisesti kohtuullista tuottoa sähkön jakeluverkkoyhtiöissä lasketaan, ei Energiaviraston valvontamallissa vastaa tasearvoja. Sitoutunut pääoma arvostetaan Energiaviraston mallin mukaisesti tekniseen nykykäyttöarvoon, joka lasketaan viraston keräämien keskimääräisten hankintahintojen perusteella, ja jossa omaisuuden käyttöaika voidaan arvioida selvästi kirjanpidon mukaista pidemmäksi. Nykykäyttöarvo voi siten olla huomattavasti korkeampi kuin omaisuuden tasearvo. Keskuskauppakamari katsoo, että vapailla markkinoilla toimivien sähköntuottajien sitoutuneelle pääomalle tulisi laskea merkittävästi korkeampaa tuottoastetta kuin Energiaviraston määrittämä kohtuullinen tuottoaste jakeluverkkoyhtiöiden sitoutuneelle pääomalle.

Ehdotetun lain 10 §:n mukaan yrityksen sisäinen sähköliiketoiminta rajattaisiin veron soveltamisalan ulkopuolelle. Keskuskauppakamari katsoo, että veron soveltamisalan ulkopuolelle tulisi jättää koko konsernin sisäinen sähköliiketoiminta. Luonnoksessa esitetty vero kohtelisi epätasa-arvoisesti erilaisia konserneja sen perusteella, miten konsernin oma sähköntuotanto ja sähkönkulutus jakautuvat eri konserniyhtiöiden kesken. Yhden konserniyhtiön omistama tehdas saattaa tuottaa prosesseissaan enemmän sähköä kuin mitä itse käyttää, ja saman tai toisen konserniyhtiön omistama tehdas puolestaan tarvitsee ulkopuolista sähköä tehtaan toimintaan. Kun teollisuuskonsernit ovat toteuttaneet sähkönhankintaansa sekä konsernirakenteitansa eri syistä siten, että sähköä myydään eri konserniyhtiöiden välillä, konsernin sisäinen sähkökauppa tulisi sulkea ehdotetun veron ulkopuolelle. Veron tulisi siis kohdistua vain konsernista ulos tapahtuvaan sähkönmyyntiin.

Ehdotetun lain 3 §:ssä verovelvollisuuden ulkopuolelle on rajattu ne sähköliiketoimintaa harjoittavat yritykset, joiden sähköliiketoimintojen liikevaihto alittaa 10 prosenttia koko yrityksen liikevaihdosta ja on alle 500 000 euroa. Esitysluonnoksen säännöskohtaisista perusteluista saa kuitenkin sen käsityksen, että toisen edellytyksen täyttyminen riittää. Esitysluonnosta tulisi tältä osin selkeyttää. Keskuskauppakamari pitää perusteltuna, että vähäinen liiketoiminta rajataan ehdotetun veron ulkopuolelle. Esitettyä euromääräistä rajaa voidaan pitää kohtuullisen matalana.

Sähköliiketoiminnan tuloksen laskemiseen liittyy tulkinnanvaraisuutta ja epävarmuutta

Sähköliiketoimintojen eriyttämisestä annetussa työ- ja elinkeinoministeriön asetuksessa (1305/2019) tuottojen ja kulujen kohdistamiseen eri toiminnoille sisältyy harkinnanvaraa. Lisäksi tuottojen ja kulujen eriyttäminen on tulkinnanvaraista esimerkiksi sellutehtaassa, jossa sähköntuotanto on kiinteä osa sellunvalmistusta kemikaalien talteenottoprosessissa. Keskuskauppakamari pitää mahdollisena, ettei voittoveron laskeminen eriyttämisasetuksen mukaan lasketun sähköliiketoiminnan tulokselle kohtele verovelvollisia kaikissa tilanteissa yhtenäisellä tavalla.

Sähköliiketoiminnan tuloksen laskemista koskevassa ehdotetun lain 5 §:ssä viitataan elinkeinotulon verottamisesta annetun lain lukuihin. Jotta vältyttäisiin mahdollisilta eroavaisuuksilta yhteisöveron perusteeksi laskettavan elinkeinotoiminnan tulokseen verrattuna, Keskuskauppakamari katsoo, että säännöksestä tulisi käydä yksiselitteisesti ilmi, että sähköliiketoiminnan tuloksen laskentaan sovelletaan kaikkia yhteisöverotusta koskevia säännöksiä konserniavustuksesta annettua lakia lukuun ottamatta.

Esitysluonnoksen sivulla 20 todetaan, ettei veropohjassa otettaisi huomioon aiempien vuosien tappioita, koska kyse on väliaikaisesta, sähkömarkkinoiden poikkeuksellisiin voittoihin kohdistuvasta verosta. Keskuskauppakamari huomauttaa, ettei hallituksen esitysluonnoksessa ole lainkaan käsitelty tilannetta, jossa voittoveron kohteena olevan yrityksen elinkeinotoiminnan tulos on kokonaisuudessaan tappiollinen verovuodelta 2023. Keskuskauppakamari katsoo, että veronmaksukyvyn periaate huomioon ottaen voittoveroa ei tulisi kohdistaa tällaiseen yritykseen.


[1]KPMG:n energiavirastolle 20.9.2022 laatima selvitys kohtuullisen tuottoasteen määrittämisestä sähkö- ja maakaasuverkkotoimintaan sitoutuneelle pääomalle. Saatavilla: https://energiavirasto.fi/documents/11120570/12766832/Energiavirasto_Kohtuullinen+tuottoaste_Loppuraportti_20092022.pdf/5d0b86ec-e893-1b65-c1db-c8fa73ee37ee/Energiavirasto_Kohtuullinen+tuottoaste_Loppuraportti_20092022.pdf?t=1663766849013

Kujanpää Emmiliina

Emmiliina Kujanpää

johtava veroasiantuntija

+358 40 768 0621

Kategoriat:Verotus, Emmiliina Kujanpää