Keskuskauppakamari kiittää mahdollisuudesta lausua perusmuistioon koskien asetuksen uudelleenarviointia unionin suuntaviivoista Euroopan laajuisen liikenneverkon (TEN-T) kehittämiseksi. Keskuskauppakamarin näkemyksen mukaan on erittäin hyvä, että Suomi vaikuttaa suuntaviiva-asetuksen valmisteluun ennakoivasti.
Keskuskauppakamari pitää hyvänä perusmuistion kirjausta siitä, että TEN-T asetuksen yhtenä keskeisenä tavoitteena tulee olla Euroopan sisämarkkinoiden toimivuuden edistäminen. Lisäksi näemme erittäin hyvänä sen, että Suomen sijaintiin, ohuisiin tavaravirtoihin ja pitkiin kuljetusetäisyyksiin liittyviä asioita nostetaan esille ennakkovaikuttamisessa komission ehdotukseen.
Keskuskauppakamari pitää tärkeänä perusmuistion kirjausta nykyisen TEN-T verkon loppuun saattamisesta kansallisella tasolla, mukaan lukien CEF-2 ydinverkkokäytävälaajennukset. Keskuskauppakamari korostaa, että asetuksen yhdessä sovitut tavoitteet niin rautatie kuin maanteiden ydinverkonkin osalta vuoteen 2030 mennessä tulee täyttää. Tämän osalta pyydämmekin kiinnittämään huomiota siihen, miten ydinverkolle vuoteen 2030 täytettävät kriteerit aiotaan täyttää ja mitä toimenpiteitä aiotaan priorisoida osana kansallisia suunnitelmia.
Keskuskauppakamarin näkemyksen mukaan ydinverkkokäytävien laajentaminen Suomen ja Ruotsin pohjoisiin osiin on kannatettavaa. Suomen syrjäisen sijainnin vuoksi on erittäin merkityksellistä, että kasvukäytävää laajennetaan Pohjanmeri-Baltia ydinverkkokäytävän laajennuksena Helsingistä Oulun kautta Luulajaan ja vastaavasti Skandinavia-Välimeri ydinverkkokäytävän laajennuksena Tukholmasta Luulajan kautta Narvikiin ja Ouluun.
Keskuskauppakamarin näkemyksen mukaan uudelle ydinkäytävälle mahdollistuvat kaupunkisolmukohdat ovat kannatettavia. Asetusehdotuksen jatkotyössä olisi tärkeää, että Suomen uuden ydinkäytävän varrella sijaitsevat lentoasemat ja satama saataisiin multimodaaleiksi kaupunkisolmukohdiksi.
Keskuskauppakamarin näkemyksen mukaan mahdollisimman yhtenäiset tekniset vaatimukset ovat erittäin merkittävä tekijä rajat ylittävän liikenteen mahdollistamiseksi. Lisäksi Keskuskauppakamarin näkemyksen mukaan Suomen kannassa tulisi heijastua pyrkimys siihen, että CEF-rahoitusta voitaisiin myös hyödyntää muissakin kuin koheesiomaissa maantieverkon kehittämiseen, mikäli hankkeiden ympäristöhyödyt pystytään osoittamaan.
Keskuskauppakamari kiinnittää huomiota siihen, että perusmuistiossa todetaan seuraavasti: ”Lisäksi Suomi vaikuttaa siihen, että asetusuudistuksessa huomioidaan sisävesiliikenteen merkitys.” Keskuskauppakamari pyytää, että Suomessa laaditaan mahdollisimman nopeasti tarvittavat hyötykustannuslaskelmat sisävesiliikenteen EU-lainsäädännön soveltamisesta Suomessa. Sisävesiliikenne on jo nyt olennaisessa osassa EU-tason TEN-T politiikkaa ja vahvasti tunnistettu keino liikenteen päästöjen vähentämiseksi EU-tasolla. Tältä osin Keskuskauppakamari pyytää täsmentämään sitä mikä Suomen kanta sisävesiliikenteeseen TEN-T asetusehdotuksen osalta on, ettemme joudu tilanteeseen, jossa kustannuksia ja hyötyjä ei ole arvioitu etukäteen ennen kannanmuodostamista.
Lentoasemien merkityksen osalta Keskuskauppakamari ehdottaa Suomen kanta osioon kirjausta siitä, että lentoasemien merkitys tunnistetaan koko Suomen saavutettavuuden näkökulmasta ja että lentoliikenteen merkitys tunnistetaan myös laajemmin elinkeinoelämän näkökulmasta koko Suomessa.