Pääministeri Petteri Orpon hallituksen hallitusohjelman mukaan selvitetään verotuksen ja kirjanpitosääntelyn eroavaisuudet ja mahdolliset yhdenmukaistamistarpeet (IFRS).
Selvityksessä verotuksen ja kirjanpitosääntelyn eroavaisuuksia ja yhdenmukaistamistarpeita on selvitetty pääasiallisesti siitä näkökulmasta, että verotuksen ei tulisi muodostaa estettä yhtiökohtaisen IFRS-tilinpäätöksen laatimiselle.
Yleiset kommentit
Selvityksessä on tarkasteltu verotuksen ja kirjanpitosääntelyn eroavaisuuksia ja
yhdenmukaistamistarpeita on pääasiallisesti siitä näkökulmasta, että verotuksen ei tulisi muodostaa estettä yhtiökohtaisen IFRS-tilinpäätöksen laatimiselle.
Keskuskauppakamari pitää selvityksen näkökulmaa ja tavoitetta perusteltuina. Ehdotetut muutokset keventäisivät merkittävästi hallinnollista taakkaa erityisesti listatuilla konserneilla, jotka nykyisin joutuvat laatimaan IFRS-konsernitilinpäätöksen lisäksi yhtiökohtaiset FAStilinpäätökset verotusta varten. Hallinnollista taakkaa ovat lisänneet myös suurten konsernien vähimmäisveron (globaali minimivero) tuomat laskenta- ja raportointivaatimukset ja esimerkiksi korkojen vähennysoikeuden rajoitukseen sisältyvän ns. tasetestin vaatimus konserni- ja erillistilinpäätöksen laatimisesta saman tilinpäätösstandardin mukaisesti.
Kuten selvityksessä on esitetty, poistojen kirjanpitosidonnaisuudesta luopuminen ainakin yhtiökohtaisten IFRS-tilinpäätösten osalta ja konserniavustuksen vähennyskelpoisuuden edellytyksenä olevasta tulosvaikutteisesta kirjaamisesta kirjanpidossa luopuminen ovat välttämättömimmät muutostarpeet yhtiökohtaisten IFRS-tilinpäätösten toimivuuden mahdollistamiseksi (7. luku kohdat 1 ja 2). Keskuskauppakamari katsoo, että nämä muutokset tulisi toteuttaa mahdollisimman nopeasti.
Keskuskauppakamari pitää lisäksi tärkeänä, että verotuksen sopeuttamista IFRS-säännöksiin jatkettaisiin laajemminkin eroavaisuuksien vähentämiseksi, ja myös niiden verovelvollisten osalta, jotka jatkossakin laatisivat yhtiökohtaisen FAS-tilinpäätöksen mutta soveltaisivat KPL:n mukaisia IFRS-optioita. Esimerkkinä tällaisesta muutostarpeesta on IFRS 16 Vuokrasopimukset standardi, jota voi soveltaa myös yhtiökohtaisen FAS-tilinpäätöksen tekevä yritys ja jonka soveltaminen ei nykyisellään ole mahdollista poistojen kirjanpitosidonnaisuudesta johtuen.
Keskuskauppakamari kiinnittää myös huomiota siihen, että IFRS-standardien muuttumisesta johtuen verolainsäädäntöä tulisi tarpeen mukaan ajantasaistaa tulkintaepäselvyyksien välttämiseksi. Esimerkkinä voidaan mainita rahoitusvaroja koskeva IFRS 9 -standardi, jonka muutoksia ei ole huomioitu verolainsäädännössä, joka on valmisteltu aiemman rahoitusvälineitä koskevan standardin pohjalta (7. luku kohta 4, ensimmäinen virke).
Poistot
Keskuskauppakamari pitää perusteltuna edellä mainitun kirjanpitosidonnaisuuden poistamista IFRS-erillistilinpäätösten osalta lisäksi ehdotusta EVL 24 §:ssä ja 37 §:ssä säädettyjen 10 vuoden enimmäispoistoaikojen muuttamisesta tahdonvaltaisiksi.
Konserniavustus
Selvityksessä ehdotetut muutokset konserniavustuslakiin ovat perusteltuja. Muutokset
koskisivat sekä IFRS- että FAS-erillistilinpäätöksen laativia verovelvollisia. Nykyisin
edellytettävän tulosvaikutteisen kirjaamisen sijaan riittävää olisi, että konserniavustuksena siirretty erä olisi kirjattu asianmukaisesti ja avoimesti kirjanpitoon sekä yksilöity veroilmoituksella. Jatkovalmistelussa tulisi vielä tarkentaa sitä, miten tämä edellytys voitaisiin käytännössä täyttää yhtäältä IFRS-tilinpäätöksessä ja toisaalta FAS-tilinpäätöksessä.
Myös nykyisestä konserniavustuslain sisältämästä finanssialaa koskevasta
toimialarajoituksesta tulisi luopua.
Varaukset
Selvityksessä on katsottu, ettei EVL:ssa säädetyillä varauksilla (pl. luottolaitosten
luottotappiovaraus) ole erityistä merkitystä yrityksille, joilla arvioidaan olevan halukkuutta yhtiökohtaisiin IFRS-tilinpäätöksiin. Erityisesti jälleenhankintavarauksella – sekä toimialakohtaisesti takuuvarauksella – voi kuitenkin olla vähäistä suurempi merkitys ja näiden varausten yhteensopivuutta ja mahdollistamista myös IFRS-erillistilinpäätöksen valinneille yhtiöille tulisi selvittää tarkemmin jatkovalmistelussa.
