Lausuntopyyntö
Onko investointiohjelmassa kuvattu ymmärrettävästi lähtökohdat ja valmisteluperiaatteet?
Investointiohjelman lähtökohdat ja valmisteluperiaatteet on kuvattu pääosin selkeästi. Investointiohjelman hankkeiden jakaminen toteuttamisvalmiuden perusteella hankekoreihin on selkeä esitystapa. Investointiohjelman ulkopuolelle jääneiden hankkeiden kirjaaminen antaa totuudenmukaisen kuvan tarpeesta suhteessa käytettäviin resursseihin. Voitaneen kuitenkin todeta, että kustannusraamin vuoksi ohjelmasta pois jääneiden hankkeiden karsiminen on perusteltu melko kevyesti investointiohjelmassa.
Keskuskauppakamarin näkemyksen mukaan kokonaiskuvan saamiseksi olisi hyvä, että käytössä olisi myös laajempi kuvaus, joka sisältäisi tavoitetason ja tavoiteaikataulun myös isojen hankkeiden osalta, jotka ovat olennainen osa Suomen liikennejärjestelmää. Keskuskauppakamarin näkemyksen mukaan valtion väyläverkon investointiohjelman 2023–2030 samanaikaisesti vireillä olevat erillisrahoituksella toteutettavat hankkeet tulisi esittää osana investointiohjelmaa. Lisäksi pyydämme, että valtio toteuttaa analyysin koskien Suomen väyläverkoston tilaa suhteessa eurooppalaisia liikenneverkkoja (TEN-T) asetukseen, mukaan lukien kustannukset vuoteen 2030 saakka ydinverkon osalta
Onko mielestänne investointiohjelmassa kokonaisuutena onnistuttu vastaamaan sille asetettuihin tavoitteisiin ja muuttuneeseen toimintaympäristöön?
Keskuskauppakamarin näkemyksen mukaan alhainen rahoitustaso heikentää alueiden ja kuntien elinvoiman kehittämistä, elinkeinoelämän kilpailukykyä, liikenteen päästötavoitteiden saavuttamista ja liikenneturvallisuuden parantamista. Kokonaisinvestointi taso on riittämätön, Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan leikkaukset vuodesta 2023 eteenpäin heikentävät tilannetta entuudestaan.
Toimintaympäristön muutos on ollut raju ja se koskettaa myös Suomen liikennepolitiikkaa ja erityisesti Suomen saavutettavuutta. Keskuskauppakamarin näkemyksen mukaan on reagoitava nopeasti siihen, kuinka Suomen logistinen saavutettavuus on muuttumassa Venäjän hyökkäyssodan seurauksena. Suomen saavutettavuus on nojannut vahvasti lento- ja meriyhteyksiin, uudessa tilanteessa on pidettävä huoli siitä, että Suomen eri alueiden saavutettavuudesta huolehditaan riittävillä investoinneilla. Yhteydet satamiin ovat saavutettavuutemme ja huolto- ja toimintavarmuutemme kannalta erittäin keskeisiä. Suomessa tulee paremmin ottaa huomioon eurooppalaisen TEN-T-liikenneverkon vaatimukset ja hyödyntää sotilaallisen liikkuvuuden aspektit TEN-T asetuksesta. Tulevaisuudessa tulisi myös miettiä miten investointien vaikuttavuus otetaan mukaan hankkeita koskevaan kriteeristöön.
Ovatko investointiohjelman perustelut vaikutusten kautta tasapuoliset ja selkeät?
Tulevaisuudessa olisi suotavaa, että pistemäisistä toimista päästäisiin kohti kokonaisvaltaisempaa kehittämistä eri yhteysväleillä. Lisäksi perusteluissa tulee huomioida investointien vaikuttavuus ja huomioida liikennesuoritteen merkitys. Avoimuuden ja läpinäkyvyyden lisäämiseksi jatkossa tulisi tuoda paremmin esille miten eri kohteita eri puolilla Suomea on vertailtu ja priorisoitu.
Investointiohjelmassa tarkastellaan hankkeita liikennemuotokohtaisesti, tästä aiheutuu se ettei dokumentti anna kokonaiskuvaa liikennejärjestelmätason kehittämisestä.
Miten muuttaisitte investointiohjelmaa Liikenne 12 mukaisen liikennemuotokohtaisen talouskehyksen puitteissa ja miten perustelette muutosten paremmat vaikutukset?
Keskuskauppakamarilla ei ole kommentoitavaa investointiohjelman muuttamiseen liikennemuotokohtaisen talouskehyksen sisällä. Keskuskauppakamarin näkemyksen mukaan Suomessa tulee kiireellisesti arvioida muuttuneen tilanteen vaikutusta Suomen saavutettavuuteen ja Suomen yhteyksiin muualle Eurooppaan. Keskuskauppakamari pitää osoitettua rahoitustasoa riittämättömänä.
Miten kehittäisitte investointiohjelman laatimisen prosessia, sen päivittämistä ja seurantaa?
Investointiohjelman lausunnoille tulisi antaa enemmän aikaa ja vuorovaikutusta eri sidosryhmien kanssa vahvistaa ennakollisesti. Keskuskauppakamari pyytää, että investointiohjelmasta tiedotetaan hyvissä ajoin ennen lausuntoajan alkamista, näin parannetaan myös eri toimijoiden todellista osallistumista osaksi päivitysprosessia ja lisätään prosessin ennakoitavuutta.
Investointiohjelmaan liittyvät prosessit ja sen päivittäminen tulee olla selkeämpiä suhteessa Traficomin liikenneverkon strategiseen tilannekuvaan ja Liikenne- 12 ohjelmaan.
Keskuskauppakamarin näkemyksen mukaan tarvitaan kokonaiskuva kaikista liikennehankkeista, myös erillisrahoituksella tehtävistä. Jatkotyössä näemme tärkeänä, että osana investointiohjelmaa on myös TEN-T verkon tavoitteiden seuranta, mahdollisuudet EU-rahoituksen hyödyntämiseen sekä toteutuneet rahoitussaannot.
Miten muuten haluatte kommentoida investointiohjelmaa?
Liikenne- 12 ja siihen liittyvät ohjelmat, kuten investointiohjelma ja strateginen tilannekuva toimivat hyvin ohjaavina työkaluina, mikäli eduskunta sitoutuu tavoitteisiin ja riittävään rahoitustasoon ohjelmien toteuttamiseen. Investointiohjelmassa esitetyt HK-luvut nousevat esille hyvin merkittävänä tekijänä, investointiohjelma piirtää kuvaa, jossa nojaten HK-lukuihin Suomessa ei kannattaisi raideinvestointeja. HK-suhde on vain yksi tekijä ja tämä tulisi huomioida myös Suomen EU-rahoituksen hyödyntämisessä, kustannukset esitetään lukuina mutta hyödyt jäävät osin jäsenvaltion itsensä arvioitaviksi. Näin ollen emme näe järkevänä esittää kansallisissa dokumentissa HK-lukuja, joilla hankaloitamme EU-rahoituksen hyödyntämistä.
Kehittämishankkeiden rahoituksen romahdus lähivuosina tarkoittaa sitä, että uusia isompia hankkeita ei pystytä aloittamaan, eikä myöskään hyödyntämään EU-rahoitusta. On myös syytä tarkastella, kuinka alhainen kehittämisinvestointien taso vaikuttaa valtion sopimukselliseen yhteistyöhön kaupunkiseutujen ja kuntien kanssa.