Keskuskauppakamari: Aasian vapaakauppasopimus poistaa kaupankäynnin esteitä – ”Yrityksillä on nyt tuhannen taalan paikka”

Keskuskauppakamarin kansainvälisistä asioista vastaavan asiantuntijan Jenni Isolan mukaan Aasian vapaakauppasopimus RCEP tiivistää Euroopan ja Aasian maiden keskinäistä talousyhteistyötä ja kiristää kilpailua alueella. Suomalaisyrityksillä on nyt tuhannen taalan paikka ottaa kaikki hyöty irti maailman suurimmasta vapaakauppasopimuksesta. Parhaimmassa tapauksessa sopimus tulee karsimaan turhia kaupan esteitä ja takaamaan yrityksille tasavertaiset toimintaedellytykset.

”Kaakkois-Aasian alueen nousevat maat, joissa taloudet kasvavat ja väestö on nuorta, tarjoavat suomalaiselle huippuosaamiselle juuri nyt lukuisia mahdollisuuksia. Lokaali läsnäolo korostuu nyt enemmän kuin koskaan. Alueella kauppaa tekevät yritykset tulevat hyötymään alueen sisäisten tullien ja muiden kaupan esteiden poistamisesta. Heille avautuu mahdollisuuksia kehittää tuotanto- ja hankintaverkostojaan tehokkaasti”, Isola sanoo.

Isola korostaa, että Suomi pienenä vientivetoisena valtiona on hyvin riippuvainen EU:n vapaakauppasopimuksista. Niiden hyödyntäminen muun muassa Japanin, Etelä-Korean, Singaporen ja Vietnamin kanssa toivottavasti vauhdittaa EU:ta lisäämään panoksia tuleviin sopimusneuvotteluihin. Sopimuksen myötä yritysten luottamus tehdä liiketoimintaa alueella kasvaa ja yrityksille avautuu uusia liiketoimintamahdollisuuksia.

Isolan mukaan RCEP-sopimus on tärkeä työkalu Kiinan talouspolitiikan ajamiseksi maailmanlaajuisesti. Kiinan asema parantuu sopimuksen myötä merkittävästi.

”Kiinan osalta sopimus parantaa heidän tavoitteitaan uudessa viisivuotissuunnitelmassa, jossa tähdätään Kiinan kotimaan ja lähialueiden talouden roolin merkityksen lisäämiseen laajemman kansainvälisen kaupan kustannuksella”, Isola sanoo.

Kiina on jo pitkään ollut Suomen viidenneksi tärkein kauppakumppani. Japanin ja Etelä-Korean kaupan osuus on ollut nousussa varsinkin näiden maiden kanssa solmittujen EU-vapaakauppasopimusten ansiosta. Isolan mielestä mahdollisuuksia ei ole kuitenkaan vielä käytetty maksimaalisesti hyväksi.

Suomi-Kaakkois-Aasia kauppayhdistyksen puheenjohtajan ja IPR-asiantuntijan Jani Kaulon mukaan vapaakauppasopimus mahdollistaa suomalaisyrityksille Kaakkois-Aasian maiden kilpailuetujen hyödyntämisen esimerkiksi tuotannossa ja siellä valmistettujen tuotteiden kustannustehokkaan viemisen muiden Aasian maiden markkinoille.

”Aasian alueen vapaakauppasopimuksessa on mukana nopeasti talouksiaan kasvattavat Kaakkois-Aasian maat (ASEAN), jotka sijaitsevat keskellä vapaakauppasopimuksen aluetta ja muodostavat jo nyt yli 600 miljoonan ihmisen markkinat. Sopimuksessa on mukana myös immateriaalioikeuksien suojeleminen, mikä tulee vauhdittamaan IPR-lainsäädännön ja -toimintaympäristön kehittymistä erityisesti sopimukseen liittyneissä kehittyvissä maissa”, Kaulo sanoo.

Keskuskauppakamarin kautta yritykset saavat tietoa muun muassa ulkomaankaupan asiakirjoista, pääsevät mukaan maailmanlaajuiseen kauppakamariverkostoon ja 18. bi-lateraaliseen kauppayhdistykseen, joita Keskuskauppakamari tällä hetkellä hallinnoi. Suomi-Kaakkois-Aasia, Suomi-Kiina, Suomi-Hong Kong, Suomi-Australia, Suomi-Japani, ja Suomi-Korea kauppayhdistykset keräävät yhteen Suomen johtavat kohdemarkkinoiden asiantuntijat ja avaavat oikeita ovia kohdemaahan saavuttaessa.

Kategoriat:EU, Kansainväliset asiat, Vienti, Jenni Isola