Suomalaisyritykset ovat tyytyväisiä Team Finland -toimijoiden palveluihin Kiinassa, osoittaa Suomi-Kiina kauppayhdistyksen tekemä selvitys. Yritykset toivovat kuitenkin konkreettisempaa käytännön apua Kiinan markkinoille etabloitumisessa. Yritykset myös toivovat, että julkiset ja yksityiset toimijat Kiinassa tiivistäisivät yhteistyötä entisestään.
Nopeasti kasvaneen tavara- ja palvelukaupan, investointien ja matkailun ansiosta Kiina on noussut viime vuosina yhdeksi Suomen tärkeimmäksi kauppakumppaniksi.
”Suomen Kiina -osaaminen ja sitä tukevat resurssit eivät ole pysyneet nopeassa kehityksessä täysin mukana. Siksi on tärkeätä arvioida yritysten muuttuvia tarpeita sekä julkisten ja yksityisten toimijoiden mahdollisuuksia vastata niihin”, sanoo Keskuskauppakamarin johtaja Timo Vuori.
Selvityksen mukaan yrityksille tärkeimmät yhteistyöfoorumit ovat tällä hetkellä Suomessa, Keskuskauppakamarin yhteydessä toimiva Suomi-Kiina kauppayhdistys ja Kiinassa toimivat neljä Finnish Business Councilia. Yritykset kokevat, että Suomessa toimivilta julkisten palveluiden Team Finland – toimijoilta saadaan hyvin tukea Kiinan markkinan ymmärtämiseen ja vientikaupan valmisteluun.
Keskuskauppakamarin asiantuntija ja Kiina-Suomi kauppayhdistyksen pääsihteeri Jenni Isola toteaa, että yritykset kaipaavat käytännönläheisempää tietoa Kiinan markkinoista, niiden sääntelystä ja viranomaistoiminnasta. Selvityksessä nousee esiin yritysten tarve löytää luotettavia paikallisia kumppaneita, jälleenmyyjiä, työntekijöitä sekä ymmärtää paremmin paikallista kulttuuria ja osata toimia menestyksellä paikallisissa oloissa.
”Tällä hetkellä apua lokaalin kumppanin löytämiseen ja paikallisten olosuhteiden tuntemiseen tarjoavat suomalaisten yritysten aikanaan Kiinaan perustamat Finnish Business Councilit. Viime aikoina näiden yritysverkostojen yhteistyö Suomen suurlähetystön, konsulaattien ja Business Finlandin kanssa on tiivistynyt entisestään”, sanoo Isola.
Vahvemmat resurssit tiiviimmällä yhteistyöllä
Vuoren mukaan Keskuskauppakamari on valmis omalta osaltaan kehittämään Suomi-Kiina kauppayhdistyksen toimintaa, jotta yritysten toiveisiin voidaan vastata Suomessa. Kehitystarpeista tullaan keskustelemaan niin julkisten kuin yksityisten Kiina-toimijoiden kanssa. Venäjän ja Ruotsin kaupasta voidaan ottaa oppia. Ehdotus Suomi-Kiina kauppakamarista on harkinnan arvoinen, toteaa Vuori.
”Yhteistyötä Kiinassa toimivien kumppanien kanssa tulee tiivistää. Esimerkkinä voisi olla yhteisjäsenyys Kiinan päässä ja Suomessa kahdenvälisessä kauppakamarissa. Tämä mahdollistaisi saumattoman tiedonkulun yrityksille ja paremmat resurssit”, Isola sanoo.
Yrityksiä autetaan tehokkaimmin silloin, kun julkisten ja yksityisten toimijoiden yhteistyö toimii kohdemaan kauppakamarin, lähetystön ja Business Finlandin kanssa. Suomen pitää osata aktivoida kohdemaissa pitkään vaikuttaneita yritysasiantuntijoita, jotta yksittäisiä yrityksiä voidaan auttaa markkinahaasteissa.
Selvityksen mukaan yrityksillä ei ole toistaiseksi tarvetta perustaa Suomeen uutta Finland China Business -toimistoa Venäjän kaupassa toimivan East Officen mallin mukaisesti. Yritykset kuitenkin toivovat, että julkiset ja yksityiset Kiina-toimijat tiivistävät entisestään yhteistyötä. Yhteinen vuosittainen ajankohtaisfoorumi onkin jo työn alla, Vuori ja Isola päättävät.
Suomi-Kiina kauppayhdistyksen tekemä selvitys tehtiin alkuvuodesta 2020 Keskuskauppakamarin pyynnöstä. Team Finland -toimijoihin kuuluu muun muassa ulkoministeriö, Business Finland, ulkomaan lähetystöt, kauppakamarit, ja muita Suomen vientiä edistäviä toimijoita. Selvitykseen vastasi yli 30 yritystä ja 7 eri organisaatiota.