Helmikuun työllisyysluvut olivat pääosin murheellista luettavaa. Tilastokeskuksen mukaan työllisiä oli 64 000 henkeä vähemmän kuin vuotta aiemmin vastaavaan aikaan. Samalla työttömyys nousi ja työvoiman määrä supistui.
”Vuoden alussa saatiin hetkellisesti hieman parempia työllisyyslukuja, mutta ne olivat selvästi liian hyviä ollakseen totta. Työmarkkinoiden elpyminen ei ole vielä alkanut”, toteaa Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist.
Työllisyysasteen trendi 20–64-vuotiailla oli 76,0 prosenttia. Aiemmin yleisesti käytetty 15–64-vuotiaiden trendilukema oli 71,4 prosenttia. Molemmat trendit olivat laskussa, ja samalla edelliskuukauden lupaavan näköisiä lukuja korjattiin tuntuvasti alaspäin.
Työttömänä oli helmikuussa 263 000 henkilöä, eli 43 000 enemmän kuin vuotta aiemmin. Työttömyysasteen trendi nousi 9,1 prosenttiin. Edellisen kerran yhtä korkeaa työttömyyttä mitattiin helmikuussa 2016 – tasan yhdeksän vuotta sitten.
”Todennäköisesti olemme lähellä tämän suhdannesyklin työttömyyshuippua. Tilanne alkaa asteittain parantua, mutta kituliaasti, eikä nopeita läpimurtoja kannata odottaa. Näin korkea työttömyys on omiaan ylläpitämään kotitalouksien varovaisuutta, mikä puolestaan hidastaa kotimaisen kulutuskysynnän elpymistä”, arvioi Appelqvist.
Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan uusia työpaikkoja ilmoitettiin helmikuussa haettavaksi hieman alle 50 000.
”Avoimia työpaikkoja on edelleen selvästi keskimääräistä vähemmän, mutta hyvällä tahdolla alkuvuoden luvuissa voi nähdä merkkejä orastavasta elpymisestä. Tilannetta on vaikea kuvailla hyväksi, mutta ehkä synkin vaihe työvoiman kysynnässä on jäänyt taakse – se näyttäisi ajoittuneen viime vuoden jälkimmäiselle puoliskolle. Vielä ei kannata menettää toivoa”, sanoo Appelqvist.
