Keskuskauppakamari kiittää mahdollisuudesta tutustua ohjeluonnokseen inventaarioerojen käsittelystä valmisteverotuksessa. Verohallinnon syventävää ohjetta inventaarieroista on päivitetty viimeksi vuonna 2021. Uusi ohjeluonnos tuo merkittäviä parannuksia aiempaan ohjeeseen. Ohjeessa on aiempaa enemmän soveltamista helpottavia esimerkkejä ja ohjeeseen on lisätty erikseen ohjeistus ammattimaisessa kansainvälisessä liikenteessä toimivien vesi- ja ilma-alusten alustoimitusten inventaarioerojen käsittelystä.
Ohjeessa on selvästi nostettu esille varastonpitäjän dokumentointivelvollisuus. Yrityksen on pystyttävä luotettavasti osoittamaan, mihin käyttöön tuotteet ovat menneet. Esimerkit selkeyttävät tulkintaa siitä, mitä hyväksytään luotettavaksi selvitykseksi ja dokumentaatioksi.
On perusteltua, että ristiinoikaisusta on poistettu edellytys siitä, että verotuksellisesti samanlaisten tuotteiden määrän tulee olla sama. Näin ollen varastonpitäjä voisi jatkossa netottaa positiivisen ja negatiivisen saldon, vaikka kyse ei olisikaan samasta määrästä tuotteita. Ristiinoikaisun mahdollisuuksia on järkevää laajentaa siten, että verotuksellisesti samanlaisten tuotteiden positiiviset ja negatiiviset inventaarioerot voidaan netottaa myös silloin, kun saldot ovat erisuuruiset.
Jatkossakin ristiinoikaisu edellyttäisi juomilta ja tupakkatuotteilta samaa pakkauskokoa. Aluksilla tapahtuvassa myynnissä tuotteita käsitellään useissa eri myyntipisteissä ja eri pakkauskoissa, mikä voi käytännössä aiheuttaa inventaarioeroja ilman, että kyse on tuotteiden tosiasiallisesta kulutukseen luovutuksesta. Esimerkiksi baari- ja ravintolaympäristössä samaa alkoholituotetta voidaan annostella juomasekoituksiin erikokoisista pulloista, ja savukkeita voidaan myydä askeittain tai yksittäin. Tällaisissa tilanteissa inventaariossa voi näkyä ylijäämää yhdessä ja vajetta toisessa pakkauskoossa. Ero ei tällöin johdu selittämättömästä hävikistä, vaan siitä, miten eri pakkauskokoja käsitellään myynnissä. Tämä aiheuttaa käytännön ongelmia ristiinoikaisuissa. Ruotsissa on tiettävästi käytössä tarkoituksenmukaisempi ja hallinnollista työtä keventävä menettely, jossa erot voidaan kuitata tuoteryhmän sisällä ja raportointi tapahtuu kokonaismäärän perusteella pakkauskoosta riippumatta. Jos kokonaismäärä ei eroa saman tuoteryhmän sisällä, verotettavaa eroa ei tarvitse raportoida.
Vastaavan menettelytavan soveltamista myös Suomessa alkoholin, virvoitusjuomien ja tupakan ristiinoikaisuun olisi hyvä selvittää. Valmisteverojen oikaisua helpottaisi ristiinoikaisumahdollisuus saman veroryhmän ja tuoteryhmän sisällä ilman vaatimusta samasta pakkauskoosta edellyttäen, että verotulot voidaan laskea luotettavasti.
Inventaarioerojen verokohtelussa on tärkeää ottaa huomioon tilanteet, joissa inventaarioero johtuu esimerkiksi varkaudesta tai muusta toiminnanharjoittajan vaikutusmahdollisuuksien ulkopuolella olevasta tapahtumasta. Tällaisissa tilanteissa tapahtumakohtaisen selvityksen esittäminen voi olla käytännössä vaikeaa, vaikka asianmukaiset valvonta- ja kirjanpitomenettelyt olisivat käytössä. Mikäli varkaudesta on konkreettista dokumentoitavaa todistemateriaalia, esimerkiksi avatut pakkaukset, irrotetut varashälyttimet tai valvontamateriaalia, varkauksia tulisi voida käsitellä selitettynä inventaarioerona eikä rinnastaa niitä selittämättömään hävikkiin. Ohjeluonnokseen tulisi lisätä tarkentavaa tietoa siitä, millaista dokumentaatiota vaaditaan, että varastetut tuotteet voitaisiin hyväksyä selvitetyksi inventaarioeroksi.
Luonnokseen on lisätty uusi luku ammattimaisessa kansainvälisessä liikenteessä olevien vesi- ja ilma-alusten inventaarioeroista. Tämä luku täydentää hyvin ohjeistusta ja selkeyttää muonituksen valmisteverotuksen käytäntöjä. Luvussa ei ole käytännön esimerkkejä, jotka havainnollistaisivat kansainvälisen meri- ja lentoliikenteen tyypillisimpiä tulkintatilanteita ja dokumentaatiovaatimuksia. Esitämme, että tähän osioon nostettaisiin myös havainnollistavia esimerkkejä usein kysytyistä kansainvälisen liikenteen alustoimitusten valmisteverotuksen kysymyksistä.
Hanna Kalenoja
Johtava liikenneasiantuntija
hanna.kalenoja@chamber.fi
+358 50 534 4750
