Venäjän hyökkäyssodan myötä Suomen logistinen sijainti muuttuu. Venäjän ilmatilan sulkeminen, pakotteet, meriliikenteessä jatkuvat konttiliikenteen ongelmat sekä kohonneet energian hinnat vaikuttavat suoraan kuljetuskustannuksiin. Näillä tekijöillä on myös merkittävä vaikutus kuljetusten toiminta- ja huoltovarmuuteen – viime kädessä siihen, mikä on Suomen logistinen sijainti ja sen strategien tulevaisuus idän ja lännen solmukohdassa Euroopan pohjoisella laidalla.
Kuljetusketjut olivat jännittyneessä tilassa jo ennen Venäjän hyökkäystä. Koronapandemian seurauksena satamien sulkemiset ja osaavan työvoiman puute johtivat hintojen nousuun syöden samalla luottamusta kuljetusketjujen toimivuudesta ja varmuudesta. Yli kaksi vuotta pandemian alun jälkeen vaikutukset tuntuvat edelleen. Lento- ja meriliikenne ovat olleet koronan jälkeisessä toipilasvaiheessa.
Suomi on täysin riippuvainen merikuljetuksista
Suomen saavutettavuus maailmalta on levännyt vahvasti hyvin toimivien ja luotettavien lento- ja meriyhteyksien harteilla. Suomen ollessa lähes täysin riippuvainen merikuljetuksista Itämeren turvallisuustilanne ja mahdolliset kasvavat jännitteet on huomioitava myös Suomen toiminta- ja huoltovarmuudessa. Samoin kuin kiristyvät ympäristövaatimukset merikuljetuksille.
Lentoliikenteen toipumiseen uuden lisän tuovat pakotteet ja vastapakotteet. Ne iskevät erityisen lujaa EU-maista juuri Suomeen, koska lyhyin reitti Euroopasta Aasiaan on kulkenut Suomesta Venäjän yli.
Kuljemme sumussa sen osalta, kuinka kauan tilanne kestää ja jaetaanko markkinoita uusiksi. Pakotteiden asettaminen ei ole ollut helppoa, mutta vielä vaikeampaa on niistä luopuminen.
Venäjän sodan vaikutukset Suomen saavutettavuuteen saattavat jättää kivuliaan arven. Toimivilla lentoyhteyksillä on merkittävä rooli myös huoltovarmuuden varmistamisessa.
Liikenneinvestoinnit avainasemassa
Kun maailma ympärillämme myllertää, on entistä tärkeämpää saada pitkäjänteisiä investointeja liikenteen infraan. Liikennehankkeet tukevat alueellista saavutettavuutta ja lisäävät investointeja Suomeen.
Vaikka väestö on Suomessa keskittynyt etelään, teollisuus elää ja voi hyvin myös pohjoisemmassa Suomessa. Myös pohjoisesta on päästävä sujuvasti ja luotettavasti maailman markkinoille.
EU-maita on sidottu yhteen eurooppalaisten liikenneverkkojen ja niitä tukevan rahoituksen avulla. Erityisesti Suomen kaltaiselle EU:n reunavaltiolle saavutettavuus on elintärkeää. Suomesta etelään ja länteen on tehty voimakkaita investointeja. Vihreää siirtymää tukevat raidehankkeet ovat olleet EU-politiikan lisäksi monessa paikassa kehittämisen ytimessä.
Nyt on pidettävä huolta siitä, että suhteellinen logistinen sijaintimme ja sen strateginen hyödyntäminen eivät karkaa yhä kauemmas maailman markkinoilta kohoavien energiahintojen ja rapautuvien yhteyksien myötä.
Kirjoitus on julkaistu aiemmin Kauppalehdessä 11.7.2022.