U-jatkokirjelmäluonnos kestävän rahoituksen taksonomiasta

Euroopan komissio julkisti 24.5.2018 kolme kestävään rahoitukseen liittyvää asetusehdotusta: EU:n kestävyysluokitusjärjestelmä, kestävyyteen liittyvät tiedonantovelvoitteet ja vähähiiliset viitearvot. Valtiovarainministeriön rahoitusmarkkinaosastolla on valmisteltu U-jatkokirjelmäluonnos kestävän rahoituksen taksonomiasta alkuperäisen U-kirjelmän (U 56/2018 vp) lisäksi. Keskuskauppakamari lausuu seuraavan U-jatkokirjelmäluonnoksesta.

On selvää, että kestävä kehitys on tärkeää niin yhteiskunnalle, kansantaloudelle kuin pitkäjänteisesti toimivalle elinkeinoelämällekin. Sääntelyssä on kuitenkin oltava erityisen varovainen, ettei hyvän asian edistämisessä ajeta elinkeinotoimintaa EU:n ulkopuolelle maihin, joissa kestävän kehityksen kriteereitä ei noudateta vastaavalla tavalla kuin Euroopassa.. On huomattava, että ainakin suomalainen teollisuus on tehnyt pitkään ja tuloksellisesti työtä kestävän kehityksen puolesta.

Elinkeinoelämän taksonomiatyö voi osoittautua hyvinkin merkittäväksi sijoittamispäätöksiä tehtäessä ja sillä voi olla arvaamattomiakin seurauksia. Sen vuoksi on poikkeuksellisen tärkeää huolehtia työn korkeasta laadusta ja tasapuolisuudesta. Kirjelmässä tulisi painottaa tarvetta tehdä linjauksia monipuolisen tieteellisen tiedon pohjalta ja näin välttää asian politisoituminen. Asiasta on valmisteltava perusteelliset vaikutusarviot. Suomen on aktiivisesti edistettävä asianmukaisen vaikutusarvioinnin vaatimusta. Keskuskauppakamari pitää tarpeellisena myös selvittää, mikä on taksonomiatyön oikeudellinen perusta.

Keskuskauppakamari vastustaa luokitusjärjestelmään kuuluvien kriteerien asettamista delegoiduin säädöksin. Jos taksonomiatyö etenee, se on tehtävä jäsenvaltioiden kanssa avoimuutta noudattaen ja sidosryhmäkuulemisia järjestäen. Sääntelylle on myös varattava riittävä voimaantuloaika, jona ei voida pitää kuutta kuukautta.

Keskuskauppakamarin huoli yksipuolisesta työskentelytavasta perustuu osittain siihen, että komission perustamassa teknisessä asiantuntijatyöryhmässä sen elinkeinoelämää edustavat jäsenet ovat lähes yksinomaan finanssisektorilta ja sähkö/energia-alalta. Kun taksonomian kohteena on elinkeinotoiminta, ei ole tarkoituksenmukaista, että eurooppalainen teollisuus ei ole hankkeessa juurikaan mukana.

Taksonomiatyössä on painotettava vahvasti oikeudenmukaisuutta ja eri toimialojen näkökulmia, eikä työtä saa tehdä suurten jäsenvaltioiden ehdoilla. Suomen on vahvasti pyrittävä edistämään Euroopan kokonaisvaltaista etua varoen toimintojen siirtymistä EU:n ulkopuolelle. Erityisen ongelmallinen tilanne voi olla Suomen kaltaisen pienen vientimaan kannalta, ottaen erityisesti huomioon sen, että meillä on merkittävää yritystoimintaa sellaisilla toimialoilla, jotka eivät ole laajasti tunnettuja EU-maissa (esim. metsä- ja kaivosteollisuus).

Jatkokirjelmäluonnoksessa käytetään tarkemmin määrittelemättömiä termejä vihreä ja ruskea teollisuus. Niiden sijaan tulisi vielä harkita asian sisältöä tarkemmin kuvaavia termejä, jolloin myös vältettäisiin kärjistävä leimautuminen.

Kirjelmässä olisi syytä myös ottaa esiin se, että kaivannaisteollisuus ja maankäyttö ovat perusedellytyksiä sille, että käyttöön saadaan erilaisia uusiutuvia raaka-aineita ja energiaa.

 

  • Lausunnon saaja: Valtiovarainministeriö
  • Lausunnon pvm: 16.11.2018
  • Kirjoittaja: Leena Linnainmaa
  • Titteli: Varatoimitusjohtaja
Muokattu 19.11.2018