EU:n kauppasopimukset tarjoavat kilpailuetua vientimarkkinoilla – yritysten kannattaa hyödyntää edut täysimääräisesti

Keskuskauppakamarin kansainvälisen kaupan asiantuntija Hannele Visuri. Kuva: Pasi Murto.

Euroopan unionin kauppasopimuksilla tiivistetään kauppasuhteita ja vapautetaan kauppaa poistamalla tulleja ja tarpeettomia kaupan esteitä. EU:lla on globaalisti laajin kauppasopimusverkosto: EU on solminut 46 kauppasopimusta kattaen 78 maata Amerikasta Aasiaan. Viimeisin neuvoteltu kauppasopimus on käytössä EU:n ja Iso-Britannian välillä. Kauppasopimusten merkitys korostuu nyt entisestään geopoliittisesti epävarmoina aikoina vakauttajina ja avoimuutta lisäävinä työkaluina. Keskuskauppakamarin mukaan yritysten kannattaa hyödyntää EU:n kauppasopimuksia uusia markkinoita etsiessä.

EU:n kauppasopimukset tarjoavat kilpailuetua verrattuna maihin, joilla kauppasopimuksia ei ole käytössä. Näkyvin hyöty yrityksille EU:n kauppasopimuksista on tullietuuskohtelun saaminen eli tavaratullien poistuminen tai tullien alennus. Kauppasopimuksilla pyritään myös helpottamaan markkinoille pääsyä muun muassa yhdenmukaistamalla maiden välisiä standardeja. 

”Oman tuotteen tullitasoja kannattaa vertailla maakohtaisesti maissa, joilla on EU:n kanssa kauppasopimus. Näin voi löytää uusia ja potentiaalisia markkinoita. Suomessa hyödynnetään kappasopimusten tullietuuksia hivenen EU maiden keskiarvoa enemmän, mutta täysimääräiseen potentiaaliin on vielä matkaa”, sanoo Keskuskauppakamarin kansainvälisen kaupan asiantuntija Hannele Visuri. 

EU:n kauppasopimusten hyödyt eivät tule automaattisesti, vaan hyödyntämisessä on ehtoja, joista tärkein on tuotteen alkuperä. Tullietuuskohtelun saaminen edellyttää, että tuotteen tulee olla EU:n tai sopimuskumppanimaan alkuperää joko kokonaan tuotettuna tai riittävästi jalostettuna. Siksi on tärkeää, että tuotteen lopullista alkuperää mietitään jo raaka-aineiden, komponenttien ja tuotteiden ostovaiheessa. Pidemmän aikavälin hankintaketjujen suunnittelussa alkuperäasioiden huomioiminen voi olla todellinen kilpailuvaltti. 

”Ota huomioon mahdolliset tullinalennukset jo neuvottelu- ja tarjousvaiheessa. Lisäksi joidenkin tuotteiden kohdalla tullit laskevat vasta kauppasopimuksessa sovitun siirtymäajan kuluessa. Esimerkiksi EU-Japani kauppasopimuksessa merkittävimpien puutuotteiden tullit laskevat seitsemän vuoden siirtymäajan aikana asteittain nollaan”, sanoo Visuri. 

EU on pienen tauon jälkeen taas vauhdittamassa kauppasopimusneuvotteluja ja uusia avauksia. Mercosur sopimuksen ratifioiminen sekä keskustelut Intian ja Indonesian kanssa ovat agendalla. Yritysten kannattaa seurata markkinoiden kehitystä kauppasopimusneuvottelujen osalta.

Keskuskauppakamari on julkaissut oppaan EU:n kauppasopimusten hyödyntämiseen etenkin pk-yritysten vientimahdollisuuksien parantamiseen. Opas tarjoaa tiiviin katsauksen tarvittaviin askeliin kauppasopimusten käyttöön sisältäen täsmälliset linkkivinkit asian syventämiseen.

Visuri Hannele

Hannele Visuri

Asiantuntija, kansainvälinen kauppa

+358 40 736 8781

Kategoriat:EU, Kansainväliset asiat, Vienti, Hannele Visuri