Tänään julkaistut työllisyysluvut osoittavat, että työllisten määrä Suomessa on kasvanut hieman vuoden takaiseen verrattuna. Samassa ajassa työttömien määrä on kasvanut huomattavasti enemmän. Keskuskauppakamarin pääekonomisti Mauri Kotamäki huomauttaa, että tarve uskottaville työllisyystoimille on edelleen kova.
”Tilanne on edelleen valoton, vaikkakin parempaan päin mennään. Työttömyyden ja työllisyyden yllättävän vähäiset heilahtelut selittyvät osin Suomessa keskimääräistä jäykemmillä työmarkkinoilla. Sama pätee niin nousu- kuin laskusuhdanteessakin”, Kotamäki sanoo.
Työllisyysasteen trendi oli 72,2 prosenttia vuoden 2020 marraskuussa. Työttömyysasteen trendi oli 8,1 prosenttia. Työttömiä oli marraskuussa 27 000 enemmän kuin viime vuonna. Työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilaston mukaan työttömien määrä on kasvanut 86 000 verrattuna vuoden takaiseen. Lomautuksia on edelleen reilusti yli 40 000 enemmän kuin vuosi sitten.
”Yhteenvetona todettakoon, että pitkäaikaistyöttömyys on ollut nousussa jo pidempään. Työttömien ja lomautettujen määrä on edelleen koholla. Ensi vuosi on lähes varmasti tätä vuotta parempi, mutta epävarmuutta on silti ilmassa”, Kotamäki sanoo.
“Koronaviruksen väistyminen ei paranna Suomen pidempiaikaisia rakenteellisia ongelmia. Hallituksen ensimmäinen merkittävä työllisyyspäätös työttömyysputken asteittaisesta poistosta viime viikolla oli erittäin tervetullut, mutta toimia tarvitaan vielä huomattavasti enemmän”, Kotamäki sanoo.
Myös kysymyksiä työllisyyden parantamiseksi riittää.
“Ensinnäkin, onko hallitus halukas tekemään työllisyyspäätöksiä, vaikka ne olisivat poliittisesti vaikeita. Työttömyysputken poistaminen osoitti, että tarvittiin aikamoinen show ennen kuin se kuudennes alkuperäisestä työllisyystavoitteesta saatiin kasaan,” Kotamäki sanoo.
“Toiseksi, onko hallitus asian suhteen toimintakykyinen. Hallituskauden alussa päätettiin jo suuresta osasta menonlisäyksistä. Mistä löydetään paine ja halu tehdä seuraava kipeä kompromissi, edes teoriassa. Kolmas kysymys on, kuinka hallitus aikoo koronakriisin hellittäessä puuttua julkisen sektorin alijäämään”, Kotamäki päättää.
Keskuskauppakamarin työllisyystavoitelaskuri seuraa hallituksen työllisyystavoitteen etenemistä. Sivustolla pidetään myös kirjaa päätösperäisistä työllisyystoimista ja niiden työllisyysvaikutuksista.