5 syytä torjua pörssiyhtiöiden naiskiintiöt

Euroopan unionissa valmistellaan kiintiödirektiiviä. Myös Suomessa valtioneuvosto harkitsee parhaillaan asiaa. Eri maiden tilanne poikkeaa ratkaisevasti toisistaan; joissakin Euroopan maissa naisia on tuskin lainkaan hallituksissa, kun taas Suomi on EU:n kärkijoukkoa, vaikka meillä ei ole säädetty kiintiöitä.

Keskuskauppakamarin strategisiin tavoitteisiin kuuluu naisjohtajuuden edistäminen itsesääntelyn keinoin, kertoo Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtaja Leena Linnainmaa. Sitä varten meillä on Naisjohtajaohjelma, joka sisältää huipputason Naisjohtajien mentorointiohjelman, vuotuiset naisjohtajaselvitykset, www.naisjohtajat.fi -verkkosivuston sekä kannanottoja ja artikkeleita.

Seuraavista teeseistä ilmenee, miksi Suomen oloissa kiintiösääntely olisi paitsi tarpeetonta, myös haitallista.

  • Kiintiösääntely on tarpeetonta, itsesääntely toimii Suomessa.
  • Kiintiösääntely on tehotonta eikä edistä naisjohtajuutta
  • Kiintiösääntely rajaa omistajien valtaa eikä kohdennu oikeudenmukaisesti yrityskenttään
  • Naisehdokkaita liiketoimintaosaamisella ei ole riittävästi kiintiöiden täyttämiseksi
  • Tulevaisuus lupaa riittävän kandidaattipoolin muodostumisen

 

1 Kiintiösääntely on tarpeetonta, itsesääntely toimii Suomessa.

    • Listayhtiöiden hallinnointikoodin mukaan pörssiyhtiön hallitukseen on valittava molempia sukupuolia.
    • Jos pörssiyhtiö ei noudata suositusta molemmista sukupuolista hallituksessa, yhtiön on annettava asiasta julkinen perustelu.
    • Suositus kaksinkertaisti naisten hallituspaikat 5 vuodessa.
    • Naisten hallitusjäsenyydet suomalaisissa pörssiyhtiöissä ovat EU:n huippua.
    • Naisten osuus hallituspaikoista on yli 3-kertaistunut 10 vuodessa.
    • Kaikilla suurilla pörssiyhtiöillä on molempia sukupuolia hallituksessaan.
    • 2013-2014 auki olevista hallituspaikoista 25 %:iin valittiin nainen.
    • 2014 hallituskoon suurentamisen myötä lisääntyneistä uusista hallituspaikoista 45 % meni naisille.

 

2     Kiintiösääntely on tehotonta eikä edistä naisjohtajuutta

    • Kiintiösääntely on epäonnistunut Norjassa viemään naisia yritysten toimivaan johtoon.
    • Hallituksen sukupuolijakauma ei korreloi johtoryhmän sukupuolijakauman kanssa.
    • Kiintiösääntely johtaa hallituspaikkojen kasautumiseen samoille naisille.
    • Kiintiösääntelyn myötä moni nainen jättää nousujohteisen uran ryhtyäkseen hallitusammattilaiseksi.
    • Kiintiösääntely vie huomion pois oikeasta asiasta eli naisjohtajuuden edistämisestä.

 

3      Kiintiösääntely rajaa omistajien valtaa eikä kohdennu oikeudenmukaisesti yrityskenttään

    • Laki rajoittaisi omistajien tärkeintä oikeutta eli oikeutta valita hallitukseen parhaaksi katsomansa henkilöt.
    • Puolet pörssiyhtiöistämme on pieniä pörssiyhtiöitä, joiden hallituskokoonpanojen sääntely ei ole yleinen yhteiskunnallinen kysymys. Moni pörssin ulkopuolinen yritys on niitä suurempi.
    • Suomalaisilla pörssiyhtiöillä on Euroopan pienimmät hallitukset, ja kiintiösääntely paisuttaisi pieniä hallituksia tarpeettomasti.
    • Kiintiösääntely olisi uusi este pörssilistautumisille.

 

4      Naisehdokkaita liiketoimintaosaamisella ei ole riittävästi kiintiöiden täyttämiseksi

    • Hallituksen jäsenten enemmistöllä on oltava liiketoiminta- ja toimialaosaamista.
    • Ainakin osalla hallituksesta on hyvä olla toimitusjohtajakokemusta.
    • Naisilla on huomattavasti miehiä vähemmän kokemusta pörssiyhtiöiden liiketoimintojen johtamisesta.
    • Pääosa johtoryhmien naisista johtaa pörssiyhtiöiden tukitoimintoja.
    • Hallitukseen pääosin valittavassa ikäluokassa 51-60-vuotiaat pörssiyhtiöiden johtoryhmien liiketoimintojen johtajista vain 5 % on naisia.
    • Pörssiyhtiöiden hallitusten naisjäsenten taustat poikkeavat jo nykyisin miesjäsenten taustoista.
    • Hallituksen miesjäsenillä on toimitusjohtajakokemusta 2 kertaa niin usein kuin naisilla.
    • Talous- ja lakiasiainjohtajataustaisilla naisilla on jo nyt yliedustus pörssiyhtiöiden hallituksissa.

 

5      Tulevaisuus lupaa riittävän kandidaattipoolin muodostumisen

    • Pörssiyhtiöiden johtoryhmien naisista 62 % on nimitetty 2011 lukien.
    • Naisten osuus johtoryhmäpaikoista on noussut 18,5 %:sta 20,7 %:iin 2 vuodessa.
    • 2011 lukien johtoryhmänimityksistä on kohdistunut naisiin 30 %.
    • 2014 johtoryhmänimityksistä 39 % mennyt naisille.
    • 2014 naisten johtoryhmänimityksistä 38 % kohdistunut liiketoimintajohtoon.
    • Viime aikojen nimitysten sukupuolijakauma merkitsee 5-10 vuoden tähtäimellä hallitusten kandidaattipoolin merkittävää naisistumista.

Keskuskauppakamarin teesit: 5 syytä torjua pörssiyhtiöiden naiskiintiöt (pdf)

Lue lisää: www.naisjohtajat.fi