Komission esitys parantaa Suomen mahdollisuuksia saada rahoitusta liikennehankkeisiin

Euroopan komissio esitti 6. kesäkuuta, että Euroopan laajuisiin liikenneinvestointeihin osoitettaisiin yli 30 miljardia vuosina 20212027. Liikenteen rahoitus kasvaisi nykykauteen verrattuna kahdeksalla miljardilla, mikä kertoo liikenneyhteyksien merkityksestä Euroopan kilpailukyvylle.

Rahoituskehyksen kasvaminen ei kuitenkaan itsessään takaa Suomen rahoitussaannon kasvua. Sopivien hankkeiden lisäksi rahoituksen saamiseen vaikuttaa se, että rahoitus kanavoidaan lähes täysin eurooppalaisille liikennekäytäville, joita on yhdeksän. Koska Suomessa ydinverkkokäytäväaluetta on vain Etelä-Suomessa, rahoituksen saanti on ollut monia muita maita vähäisempää. Tästä syystä Suomen komissiolle esittämät hankkeet ovat kehittäneet vain pientä osaa maasta. Esimerkiksi juuri nyt avoinna oleva Verkkojen Eurooppa (Connecting Europe Facility, CEF) -rahoitushaku koskee vain eteläistä Suomea.

Jatkossa liikenteen rahoituksen alueellinen painopiste voi kuitenkin muuttua. Muutostekijöitä on kaksi. Toinen liittyy tavoitteeseen muuttaa rahanjakoperiaatteita EU:ssa. Tässä näkemykset jakautuvat vahvasti EU-maiden välillä. Toinen liittyy EU-maita yhdistävien ydinverkkokäytävien laajentamiseen. Komission esityksessä on nyt mukana eri toimijoiden sitkeän lobbauksen tulos eli mahdollisuus laajentaa Suomen ja Ruotsin ydinverkkokäytäviä ja yhdistää ne pohjoisessa. Käytävien laajentamisella on merkitystä ympäristön kannalta. Mikäli HelsinkiTornio -väli saataisiin osaksi eurooppalaista liikennekäytävää, EU-rahoituksen saaminen raidehankkeisiin olisi mahdollista. Komission ehdotuksen läpimeno auttaisikin osaltaan Suomea ja Ruotsia saavuttamaan vuodelle 2030 asetetut kunnianhimoiset ilmasto- ja energiatavoitteet. Ruotsilla päästövähennystavoite on EU:n tiukin, -40 prosenttia vuoden 2005 tasosta ja Suomen tavoite on lähes yhtä kova, -39 prosenttia. Tästä syystä kaikki keinot ympäristöystävällisen raideliikenteen käytön edistämiseksi ovat tarpeen.

Komission esityksen mukaan liikennekäytävien muutokset koskisivat yhtätoista maata. Suomea ja Ruotsia koskevat muutosesitykset liittyvät myös arktisten alueiden kasvavaan merkitykseen. Lopullista päätöstä muutosesityksiin odotetaan vasta ensi vuoden lopulla. EU:n kilpailukyky edellyttää strategisiin investointeihin panostamista. Oikein kohdennetun rahoituksen avulla voidaan periaatteessa parantaa yritysten toimintaedellytyksiä merkittävästikin. Tästä kertoo se, että Verkkojen Eurooppa -rahoitusvälineen avulla on rakennettu niin Tanskan isoja siltoja kuin Suomen eteläosaa halkovaa E18-moottoritietä. Kilpailukykyä rakennetaan myös sillä, että rahoitusta panostetaan yhä enemmän eri kuljetusmuotojen yhdistämiseen sekä liikenteen digitalisoitumiseen ja päästövähennystavoitteisiin vastaamiseen. Tätä edellytetään, kun tavoitteena on maailman modernein, turvallisin, puhtain ja kattavin liikenneverkko kuten liikennekomissaari Violeta Bulc kuvaili rahoituspakettia esitellessään.

Liikenteen EU-rahoitus on ajankohtaista myös siksi, että toukokuussa avautui uusi 450 miljoonan rahoitushaku, joka koskee myös Suomen ydinverkkokäytävää. Hankkeet voivat olla myös kansainvälisiä, mikä on yleistä esimerkiksi satamahankkeissa. Avoinna olevalla haulla edistetään muun muassa rautateiden pullonkaulojen ja rajat ylittävien osuuksien parantamista sekä rautateiden yhteensopivuutta. Rahoitusmahdollisuuksia on myös hankkeille, joissa rakennetaan logistiikka-alustoja tai jotka edistävät turvallista tavarankuljetusta esimerkiksi ydinverkkokäytävän satamissa tai muissa solmukohdissa. Hankkeilla edistetään myös liikenneverkon älykkyyttä. Rahoitusta aiemmissa hauissa saaneet yritykset kuten Finnlines ja Gasum korostavat kuitenkin, että hanketta ei pidä koskaan rakentaa rahoituksen ehdoilla. Hakijoiden kannattaa myös varautua siihen, että hakemusvaiheessa edellytetään merkittävää panostamista esimerkiksi hyöty-kustannusanalyyseihin ja suunnitteluvaiheeseen. Ympäristöhankkeisiin rahoitusta saaneet yritykset vinkkaavatkin, että toimiva projektihallinto ja konsulttiapu on tarpeen.

 

Lisätietoja:
Komission esitykset ydinverkkokäytävien laajentamisesta (Suomea ja Ruotsia koskevat esitykset s. 1, kohdat a ja b) 

Lisätietoa 17.5.2018 avautuneesta rahoitushausta on Liikenneviraston sivuilta