Elvytystoimia kriisiaikoina ja kilpailua markkinaosuuksista tilanteen normalisoituessa

Keskuskauppakamarin yhteyspäällikkö Anne Hatanpää.

Maat elvyttävät talouksiaan eri tavoin selviytyäkseen koronapandemian aiheuttamista taloudellisista ja sosiaalisista ongelmista. Yritysten kannattaa hyödyntää kaikki tarjolla oleva tieto ja kaikki käytettävissä olevat kanavat uusien markkinoiden löytämiseksi ja olemassa olevien vahvistamiseksi. Kauppakamarit ja kauppayhdistykset välittävät tietoa markkinoista eri tavoin. Suomen suurlähetystöt selvittivät markkinamahdollisuuksia, jotka Keskuskauppakamari kokosi yksiin kansiin.

Heinäkuussa 2020 EU-maat hyväksyivät laajan elvytyspaketin, jolla pyritään korjaamaan koronaviruspandemian aiheuttamia taloudellisia ja sosiaalisia vahinkoja. EU ottaa 750 miljardin euron lainan markkinoilta. Tästä summasta jäsenmaille jaetaan 390 miljardia euroa avustuksina ja 360 miljardia euroa lainoina. Samalla EU-maat vastaavat yhdessä, että velka maksetaan takaisin. Rahat tulee sijoittaa inves-tointeihin, jotka työllistävät ja edistävät ilmastopäästöjen vähentämistä ja digitalisuuteen siirtymistä. Kaikkien jäsenmaiden on ratifioitava uusia varoja koskeva päätös valtiosääntöjensä asettamien vaatimusten mukaisesti. Vastaavia elvytyspaketteja on tehty Kiinassa ja Yhdysvalloissa.

Suunnitelmia elvytysrajojen käyttöön

EU-maiden hallitukset tekevät kansallisia suunnitelmia elvytyspaketin varojen käyt-tämisestä. Suomalaisille vientiyrityksille avautuu tätä kautta mahdollisesti uusia liiketoimintamahdollisuuksia EU:n sisämarkkinoilla. Suomalaisilla yrityksillä on paljon tarjottavaa kiertotaloudessa, erilaisissa digitaalisissa ratkaisuissa, koulutuksessa. Tämä vaatii kuitenkin jatkuvaa eri maiden päätösten ja markkinoiden seurantaa sekä uusien asiakkaiden etsintää ja yhteydenpitoa olemassa oleviin asiakkaisiin. Koronapandemia on nopeuttanut digitalisaation etenemistä kaikkialla. Yksityinen sektori on ottanut vauhtia digiloikasta ja julkinen sektori tulee perässä. Näin tapahtuu myös EU:n ulkopuolisissa maissa.

Kansainvälistä taloudellista apua ja helpotuksia velkojen hoitoon

Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) tarjoaa taloudellista apua ja velanhoito-helpotuksia jäsenmaille, jotka kärsivät koronapandemian taloudellisista vaikutuksista eri lainajärjestelyjen ja lainahelpotusten puitteissa. Lainanottajat sitoutuvat toteuttamaan hallintotoimenpiteitä edistääkseen varojen vastuullista ja avointa käyttöä. Maailmanpankki käyttää 160 miljardia dollaria 15 kuukauden aikana kesäkuuhun 2021 asti tukeakseen eri maita vastaamaan koronapandemian tuomiin haasteisiin. Pankin ohjelmassa on uusien toimintatapojen käyttöönotto ja olemassa olevien toimintatapojen uudelleenjärjestely, katastrofeista selviytyminen sekä tuki kestäville yksityisen sektorin ratkaisuille, jotka tukevat rakennemuutosta ja elvytystä. Lisäksi monilla mailla eri puolilla maailmaa on omia tukipaketteja.

Singaporessa hallituksen uskotaan ryhtyvän toimenpiteisiin, joiden tavoitteena on tukea palkkoja, luoda uusia työpaikkoja ja rahoittaa työntekijöiden täydennyskoulutusta erityisesti eniten koronasta kärsineillä sektoreilla kuten turismi ja ilmailu. Kotitalouksia pyritään auttamaan selviämään elinkustannuksista. Start-up -yrityksiä tuetaan yrittäjyyden edistämiseksi ja pahasti kärsineitä yrityksiä yritystoiminnan jatkumiseksi. Vähäpäästöisten ajoneuvojen käyttöönottoa kannustetaan. Lisäksi tuetaan aurinkoenergian lisäämisen ja uusiutuvien energioiden tutkimusta.

Brasiliassa on maksettu noin 65 miljoonalle henkilölle vuoden 2020 huhtikuusta lähtien määräaikaista noin 100 euron (600 realin) suuruista koronatukea. Tämä on vähentänyt voimakkaasti äärimmäistä köyhyyttä maassa ja ylläpitänyt kulutusta. Syyskuussa 2020 tuen maksamista jatketiin noin 50 euron (300 realin) määräisenä. Yritysten palkanmaksua on tuettu, jotta vältyttäisiin irtisanomisilta. Brasilian keskuspankki perusti Brasilian kehityspankin BNDES:n tukemana uuden lainan yritysten auttamiseksi, jotta yritykset voisivat maksaa työntekijöidensä palkat kriisin aikana. Ehtona lainan saannille oli, että yritykset sitoutuivat maksamaan työntekijöidensä palkan tiettynä ajanjaksona. Yritysten tilannetta helpotettiin muun muassa veromaksuin ja julkisten pankkien myöntämien lainojen takaisinmaksua lykättiin. Työnlainsäädäntöä joustavoitettiin. Yrityksille annettiin mahdollisuus vähentää työntekijöiden työmäärää ja palkkaa sekä lomauttaa työntekijöitä väliaikaisesti. Näin pystyttiin säilyttämään työpaikkoja.

Markkinamahdollisuudet yritysten tietoisuuteen

Koronaepidemialla on ollut negatiivinen vaikutus myös Suomen vientiin ja pk-yritysten vientiponnisteluihin. Pandemian jälkeen markkinat jaetaan uudelleen. Suomalaisten yritysten tulee olla hereillä ja otettava oma osuutensa jaettavina olevista markkinoista.

Suomen suurlähetystöt maailmalla ovat keränneet tietoja markkinamahdollisuuksista eri maissa ja selvittävät edelleen elvytysvarojan käyttösuunnitelmia eri puolilla maailmaa. Kauppakamarit ja kauppayhdistykset järjestävät online-tilaisuuksia eri maiden markkinamahdollisuuksista. Team Finland ja FinnCham-verkostojen jäsenet tuntevat paikalliset markkinat maailmalla. Kaikki tavat ja kanavat on nyt hyödynnettävä, jotta Suomen vienti saadaan koronapandemiaa edeltävälle tai vielä paremmalle tasolle.

Keskuskauppakamari laati yhteenvedon suurlähetystöjen keräämistä eri maiden markkinamahdollisuuksista ja muista ajankohtaisista asioista yritysten käyttöön:

Finncham: KV-asiat ajankohtaista

Hatanpää Anne

Anne Hatanpää

Yhteyspäällikkö

+358 50 3209 539

Kategoriat:Kansainväliset asiat, Anne Hatanpää