Hallituksen yksi tärkeimmistä tavoitteista ennen koronaa oli työllisyysasteen kasvattaminen 75 prosenttiin vuoteen 2023 mennessä. Tämä olisi tarkoittanut 60 000 lisätyöllistä. Keskeisin motivaattori oli julkisen talouden tasapainottaminen, vaikka muitakin perusteluja on mahdollista keksiä. Sitten tuli koronakriisi ja sotki alkuperäisen tavoitteen. Tähtäin asetettiin vuoteen 2029 ja työllisten määrä muokattiin 80 000 henkilöön.
Olennaista kuitenkin on, että Suomen julkisen talouden rakenteelliset ongelmat eivät koronan takia ole korjaantuneet. Julkinen talous on edelleen rakenteellisesti alijäämäinen – koronakriisin jälkeen se on rakenteellisesti alijäämäinen entistä korkeammalla velkataakalla.
Työllisyystoimien tärkeys ei ole kadonnut mihinkään ja siksi hallituksen tavoitteeseen on edelleen syytä kiinnittää intensiivisesti huomiota.
Keskuskauppakamari on ylläpitänyt asiaa muun muassa seuraamalla työllisyystavoitteen toteutumista sekä uutena viestinnän muotona pitämällä kirjaa hallituksen päätösperäisistä työllisyystoimista. On hyvä olla olemassa yksi sivusto, josta toimenpidelista löytyy aina samasta paikasta. Työllisyystoimien listaa päivitetään, kun saamme lisää tietoa. Toivottavasti siis seuraavaksi jo kehysriihen yhteydessä huhtikuussa.
Tämänhetkisen listamme mukaan hallituksella on koossaan toimia noin 12 000–25 000 lisätyöllisen arvosta. Hallitus on itse julistanut olevansa jo 31 000–36 000 työllistä plussan puolella. Virkamiesten laskelmaa en noista luvuista tosin ole nähnyt. Kyllä hallituksen pitäisi toimittaa yleisön tiettäväksi listaus, johon luvut perustuvat.
Optimistisia arvioita verratessa eroa näyttäisi olevan siis yli 10 000 työllistä ja pessimistisempien arvioiden tapauksessa vieläkin enemmän.
Hallituspuolueiden riveistä on viime aikoina tullut jotain ihan kelvollisia ehdotuksia, mutta matka tavoitteeseen on edelleen kovin pitkä. Myöskään työmarkkinajärjestöt eivät ole saaneet kompromisseja aikaan, mikä on tarkoittanut huonoja uutisia esimerkiksi paikallisen sopimisen edistämiselle. Kello tikittää. Kuntavaalitkin lähestyvät, mikä saattaa vaikuttaa huhtikuussa järjestettävän kehysriihen sisältöön. Kaiken lisäksi hallitus jakoi ison kasan rahaa heti hallituskauden alussa. Se olisi ollut hyvä poliittinen liima jättää kauden loppupuoliskolle, mutta nyt ei käynyt niin.
Mikä mahtaa saada hallituksen puolueet taipumaan työllisyyttä kasvattavaan kompromissiin? Saas nähdä. Olen tulkitsevinani rivien välistä, ettei hallituksella ole vahvaa halua työllisyystoimille, mutta niitä tehdään pitkin hampain ulkopuolelta tulevan paineen takia. Toivon, että tulkinta olisi pelkästään omani.
Kirjoitus on julkaistu alunperin Verkkouutisissa 15.3. Alkuperäinen kirjoitus löytyy täältä.