Missio, visio ja arvot

Edunvalvonnasta ratkaisukeskeiseen vaikuttamiseen

Edunvalvonta ajautuu liian helposti nollasummapeliksi. Vaikuttaminen on tehokkaimmillaan yhteiskunnallisen asialistan asettamista. Kauppakamareiden rooli onkin parhaimmillaan isojen visioiden ja rakenteellisten ratkaisujen tuomista yhteiskunnalliseen keskusteluun ja päättäjien pöydille.

Kukaan ei pysty suuriin muutoksiin yksin. Siksi kauppakamarit ovat tapa verkostoitua sekä alusta koota eri toimijoita yhteisten ratkaisujen ja tavoitteiden taakse. Haluamme olla sillanrakentaja erilaisten toimijoiden ja risteävien intressien yli, yhteiseksi hyväksi.

Missio

Kauppakamareiden tavoitteena on vapaa, vauras, avoin ja kilpailukykyinen Suomi, joka on paras aivan jokaiselle. Sellainen Suomi on paras toimintaympäristö myös elinkeinoelämälle ja yrityksille.

Visio

Tulevaisuuden Suomi on rakennettu seuraavien arvojen varaan: Vapaus ja vastuullisuus, toimiva markkinatalous ja vapaa kilpailu, sekä mahdollisuuksien tasa-arvo jokaiselle ihmiselle ja yritykselle kehittyä parhaaseensa sekä menestyä sen mukaisesti.

Toiminnan arvot

Kauppakamareiden toiminnan arvot ovat luotettavuus, asiantuntijuus, yhteistyö ja kansainvälisyys.

Toiminnan painopisteet

Toimintamme päämääränä on vaikuttavuus. Vaikuttavuus koostuu palveluista jäsenille, asiakkaille ja ympäröivälle yhteiskunnalle; rahavirroista ja resursseista; sekä näkyvyydestä ja relevanttiudesta. Elinkeinoelämän ja yritysten itsesääntelyn edistäminen on erityisen tärkeä osa toimintaamme.

Vaikuttamisen tavat

Kauppakamarit luovat päätöksenteon asialistaa sekä tuovat ratkaisuja yhteiskunnallisiin ja elinkeinoelämän ongelmiin, verkostoituen ja yhteistyössä eri toimijoiden ja päätöksentekijöiden kanssa, paikallisesti, valtakunnallisesti, eurooppalaisella tasolla sekä maailmanlaajuisesti.

Suomen menestyksen avaimet

Suomen tulevan sadan vuoden menestymisen ratkaisee onnistuminen strategisissa valinnoissa, joiden avulla Suomesta voidaan tehdä maailman kilpailukykyisin maa. Nämä strategiset valinnat ovat: osaaminen, laadukas infrastruktuuri sekä kilpailukykyinen talous ja kestävä julkinen talous. Lisäksi kauppakamareiden pysyvällä asialistalla on avata yhteiskuntaa ja kilpailua markkinoilla, sujuvoittaa sääntelyä ja vähentää turhaa byrokratiaa.

Ilmastonmuutos globaalina kysymyksenä täytyy ratkaista siten, että päästöjen kasvava trendi on käännettävä laskuun ennen kuin ylitämme rajat, joista ei ole paluuta. Muutoin millään mitä muilla sektoreilla teemme ei ole paljonkaan merkitystä. Suomen tulee kehittyneenä teknologiaintensiivisenä taloutena jatkaa esimerkin näyttämistä että tuo muutos on mahdollinen. Suomalaisten ratkaisujen skaalaaminen voi paitsi pelastaa nykyisen elämänmuotomme, myös olla teknologian ja ratkaisujen viennillemme menestystarina.

Osaaminen

Ainoa pysyvä kilpailuetu, jonka voimme globaalissa omilla päätöksillämme saavuttaa ja pitää on korviemme välissä. Tasa-arvoisten koulutusmahdollisuuksien mahdollistaminen kaikille, kansan laaja yleissivistys sekä korkeaan osaamiseen panostaminen olivat myös Suomen ensimmäisen sadan vuoden menestyksen kulmakivi.

Kärkipaikkamme eri kansainvälisissä koulutusvertailussa on jo vaihtunut alamäkeen ja on uhattuna muiden myös panostaessa osaamiseen jo meitä enemmän. Nyt onkin viime hetket ennakkoluulottomasti uudistaa koulutus- ja osaamisjärjestelmäämme varhaiskasvatuksesta huippututkimukseen ottaen mallia parhaista käytännöistä muualta sekä korjaten omaa kurssiamme kun kehityksen nimissä tehdyt muutokset ovat johtaneet heikompiin tuloksiin.

Korkean osaamisen on myös muututtava innovaatioiksi, uudeksi liiketoiminnaksi ja korkean lisäarvon työpaikoiksi. Uudet työpaikat luovat uutta osaamista, yritysten ollessa uudelleen kouluttautumisen ja jatkuvan oppimisen alustana. Osaavan työvoiman saanti on pystyttävä turvaamaan myös lisäämällä työperäistä maahanmuuttoa huomattavasti nykyisestä.

Toimiva infrastruktuuri

Vientivetoinen taloutemme tarvitsee työpaikkojen ja yritysten kasvun turvaamiseksi toimivaa infrastruktuuria, joka turvaa liikkuvuuden ja saavutettavuuden nopealla ja laadukkaalla palvelutasolla. Ihmiskunnan historiassa vauraus on syntynyt ensisijaisesti logististen solmukohtien ja kauppareittien yhteyteen. Mikään ei ole tämän suhteen muuttunut, vaikka enenevä osa tästä liikenteestä ja kaupasta kulkee nyt ja jatkossa digitaalisesti datayhteyksien kautta.

Suomi on aina ollut logistisesti globaali pullonperä ja eurooppalaisittain saari. Siksi perusinfran ja liikenneväyliemme laatu, nopeus ja niillä luotu saavutettavuus ympäri Suomea on erityisen tärkeää kilpailukyvyllemme. Meidän on uskallettava ennakkoluulottomasti uudistaa liikenteen ja väyliemme rahoitusmallia, jotta takamatkamme ei kasvaisi entisestään. Koko liikennejärjestelmämme ja liikkuvuutemme kehittämisellä on myös keskeinen rooli hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä

Digitaalisen infrastruktuurin osalta Suomi on aina ollut kohtuullisen hyvässä kilpailuasetelmassa. Mutta siinäkin meillä on mahdollisuus olla maailman paras. Sen toteuttamiseksi on julkisen sektorin luotava oikeat olosuhteet ja kannustimet yksityisille investoida ja toimia. Pelkkä infrastruktuuri ei kuitenkaan vielä riitä. Sen hyödyntäminen täysimääräisesti vaatii myös kannustimia oppimismahdollisuuksia ja osaamista.

Sujuvat ja mahdollistavat kaavoitus- ja lupaprosessit ovat infrastruktuurin ja kaupunkiseutujen kehittämisen perusta. Tulevaisuuden kasvu syntyy yhä kiihtyvämmin keskeisillä kaupunkiseuduilla maan eri osissa. Niiden kehitykseen panostamisen kasvun moottoreina on oltava keskeisessä osassa kauppakamareiden toimintaa.

Kilpailukykyinen talous ja kestävä julkinen talous

Suomen yhteiskunnan ja yritysten kilpailukykyä on parannettava määrätietoisesti. Tätä täytyy toteuttaa nostamalla pitkän aikavälin kilpailukyvyn tekijöitämme kuten osaamista ja infrastruktuuria, vauhdittamalla kannusteita investoida, yrittää ja tehdä työtä sekä pitämällä huolen kustannuskilpailukyvystä ja veroympäristöstämme suhteessa keskeisiin kilpailijamaihimme kuten Ruotsiin ja Saksaan.

Julkista taloutta on hoidettava vastuullisesti siten, että sen pitkän aikavälin kestävyys turvataan väestön ikärakenteen ja elinkeinojen rakennemuutoksissa. Julkisen sektorin rahoittamiseen tarkoitetut verot on kerättävä mahdollisimman laajoista veropohjista ja matalilla verokannoilla, tehokkaasti ja kilpailuneutraalisti. Uusissa julkisissa menoissa on käytettävä harkintaa ja malttia. Jo toteutettaviksi päätetyt julkisen sektorin tehtävät on toteutettava tehokkaasti ja asiakaslähtöisesti. Julkisten palveluiden järjestämisessä on hyödynnettävä mahdollisimman laajasti palvelun tuottajien kilpailutusta kustannustehokkuuden turvaamiseksi.

Julkinen sektori vaatii säännöllistä uudistamista, jotta yksityisen sektorin kilpailun kautta käyttöön ottamat tuottavuutta parantavat teknologiset ja muut palveluinnovaatiot saadaan parantamaan myös julkisen sektorin tuottavuutta ja vastuullista verovarojen käyttöä. Esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalveluiden rakenneuudistuksella voidaan saavuttaa yli neljän miljardin euron tuottavuushyödyt julkiseen talouteemme, palveluiden laatua samalla kehittäen. Suurin julkisen talouden kestävyyden kannalta merkittävä reformi on kuitenkin työllisyysasteemme nostaminen työmarkkinoita vapauttamalla ja sosiaaliturvaa kannustavammaksi kehittämällä. Nostamalla työllisyysasteemme 80 prosenttiin, julkisen talouden tasapainomme parantuisi seitsemällä miljardilla eurolla.

Avoin yhteiskunta ja kilpailu, sujuva sääntely ja turhan byrokratian vähentäminen.

Ihmisten, yrittämisen ja kilpailun vapaus on kauppakamareiden arvoista keskeisin. Vapaa ja reilu kilpailu tuottavat suurimman hyvinvoinnin ihmisille ja yhteiskunnalle. Siksi markkinoita on avattava johdonmukaisesti ja kilpailua lisättävä siellä missä protektionistiset elementit haittaavat tuottavuuden ja hyvinvoinnin kasvua. Suomessa riittää monopoleja ja kilpailunrajoitteita avattaviksi.

Samalla tavalla julkisen sektorin toimintaa on koko ajan uudistettava virkavaltaisuudesta, turhasta byrokratiasta ja pikkutarkasta sääntelystä kohti mahdollistavaa ja asiakaslähtöistä toimintatapaa, jossa julkisiin palveluihin sovelletaan modernin palvelumuotoilun parasta osaamista.

Uuden lainsäädännön luomisessa on noudatettava kohtuullisuusperiaatetta ja mahdollisimman kevyen sääntelyn tavoitteita. Lisäksi tieteellistä tietoa sekä vaikutusten ennakkoarviointia on hyödynnettävä maksimaalisesti. Kieltojen ja määräysten sijaan on pyrittävä käyttämään kannustimia ja hinnoittelua ohjauskeinoina.

Kauppakamarit edistävät elinkeinoelämän itsesääntelyä lautakuntiensa ja parhaiden käytäntöjen ohjeistuksen kautta. Nämä keinot olisi aina hyödynnettävä täysimääräisesti yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisemiseksi ennen lainsäädäntöön turvautumista.