Ihmisoikeussitoumus-blogi

Ihmisoikeusvastuu hyödyttää organisaatioita

Merja Pentikäinen ja Hanna Liappis | 9.10.2020

Yrityksiin ja muihinkin toimijoihin kohdistetut vastuullisuusodotukset kasvavat jatkuvasti. Erityisesti sosiaalisen vastuun ja sen perustana olevan ihmisoikeusvastuun merkitys vahvistuu jatkuvasti.  Korona on osaltaan vauhdittanut tätä kehitystä. Eri toimijoiden on tärkeä tietää mitä ihmisoikeusvastuu on, miten se toteutuu niiden toiminnassa ja mitä hyötyä ihmisoikeusvastuun toteuttamisesta on.

Suomessakin tarvitaan ihmisoikeusvastuuta

Ihmisoikeudet eivät ole merkityksellisiä vain jossain kaukaisissa maissa, vaan ne ovat ‘läsnä’ myös täällä Suomessa. Ihmisoikeudet antavat turvaa meille kaikille suojaten esimerkiksi oikeuttamme henkeen ja terveyteen, henkilökohtaiseen turvallisuuteen, syrjimättömyyteen ja yksityisyyteen.

Yritysten ja yhteisöjen vastuulla on huolehtia oman toimintansa ja tuotteidensa vaikutuksista ihmisoikeuksien toteutumiseen. Lähtökohtana on estää toiminnan, tuotteiden ja palveluiden negatiiviset ihmisoikeusvaikutukset (“do no harm”). Vaikka on tärkeä katsoa koko arvoketjua, suurin vaikutusvalta organisaatioilla on kuitenkin työntekijöihinsä ja tuotteiden kautta asiakkaisiinsa. Ihmisoikeusvastuussa on syytä katsoa ensin lähelle omaan välittömään toimintaan ja näihin sidosryhmiin.

Mitä on ihmisoikeusvastuu?

Tiivistetysti ihmisoikeusvastuu tarkoittaa ihmisten hyvää kohtelua, jonka kriteerit määrittyvät kansainvälisesti tunnustettujen ihmisoikeuksien pohjalta. Haasteena on ihmisoikeusvastuun sanoittaminen: arkisen toiminnan ja ihmisoikeuksien yhteyksiä ei usein osata nähdä. Esimerkiksi työturvallisuudesta ja ihmisten jaksamisesta huolehtiminen on ihmisoikeuksiksi määriteltyjen oikeus elämään ja terveyteen turvaamista. Häirinnän ja kiusaamisen vastaisilla toimilla luodaan turvallista työpaikkaa. Tietosuoja ja henkilötietojen keräämisen rajoitukset liittyvät ihmisten yksityisyyden suojaan. Syrjimättömyyden varmistaminen kuuluu ihmisoikeusvastuun ytimeen.

Ihmisten kohtelua määritellään ja ihmisoikeuksia turvataan valtioiden kansallisten lakien avulla. Suomessakin lukuisilla laeilla – kuten työturvallisuuslailla, tasa-arvolailla, yhdenvertaisuuslailla ja kuluttajansuojalailla – turvataan ihmisoikeuksia. Noudattamalla näitä lakeja organisaatiot osaltaan toteuttavat ihmisoikeuksia omassa toiminnassaan. Aito ihmisoikeusvastuu kuitenkin alkaa vasta tästä: vastuullinen organisaatio noudattaa kansallisia lakeja ja toimii vielä vastuullisemmin kansainväliset ihmisoikeudet huomioiden.

Ihmisoikeusvastuun hyödyt

Ihmisoikeusvastuun toteuttamisesta on lukuisia hyötyjä. Se on riskienhallintaa, määrittelee jo markkinoille pääsyä ja liiketoiminnassa pärjäämistä sekä vaikuttaa myönteisesti organisaation suorituskykyyn ja taloudelliseen tulokseen. Ihmisoikeusvastuuta kantava organisaatio on arvostettu työnantaja ja tavaroiden ja palveluiden tarjoaja sekä riskittömämpi yhteistyökumppani. Ihmisoikeusvastuun toteuttamisella rakennetaan hyvää mainetta ihmisiä huomioivana toimijana.

Ihmisoikeusvastuuta koskeva oikeudellisesti sitova sääntely vahvistuu koko ajan sekä eri valtioissa että kansainvälisesti. Suomessakin pohditaan parasta aikaa kansallisen yritysvastuulain mahdollisuuksia. Siksikin ihmisoikeusvastuun kehittämiseen on hyödyllistä panostaa juuri nyt. 

Ihmisoikeussitoumus on käytännön työkalu

Keskuskauppakamarin lanseeraama Ihmisoikeussitoumus tuo kansainväliset ihmisoikeusteemat jokaisen organisaation helposti käsiteltäväksi paketiksi. Se perustuu yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskeville YK:n ohjaaville periaatteille, jotka ovat tärkein ihmisoikeuksia yritystoiminnassa linjaava kansainvälinen ohjeisto. Ihmisoikeussitoumus tarjoaa työkalun, jolla voidaan arvioida organisaation ihmisoikeusvaikutuksia ja -riskejä sekä systemaattisesti kehittää ihmisoikeusvastuun toteutumista organisaation toiminnassa ja tuotteissa. 

Keskuskauppakamarin myöntämä Ihmisoikeussitoumus-tunnus osoittaa organisaation kiinnostuksen ihmisoikeusvastuun toteuttamiseen ja jatkuvaan kehittämiseen.  Se osoittaa, että organisaatio on kiinnostunut ihmisten hyvästä kohtelusta ja hyvinvoinnista.

Ihmisoikeus- ja yritysvastuuasiantuntija OTT Merja Pentikäinen ja yritysvastuuasiantuntija, yritysvastuun johtamisjärjestelmiin erikoistunut FM
Hanna Liappis
Kirjoittajat ovat vastanneet Keskuskauppakamarin Ihmisoikeussitoumuksen sisällön ja rakenteen toteuttamisesta.