IPR-kysymykset tärkeä osa teollisuusstrategiaa – ”Kilpailukykyinen EU edellyttää, että yritykset suojaavat aineettomia oikeuksiaan”

Euroopan komissio julkaisi 10. maaliskuuta teollisuusstrategian, joka luo suuntaviivat unionin teollisuuden kilpailukyvyn vahvistamiselle. Keskuskauppakamarin lakimies Erkko Meri pitää tärkeänä, että IPR-kysymykset ovat yksi osa strategiaa. Meren mukaan tietoisuuden puute aineettomista oikeuksista nakertaa tällä hetkellä yritysten ja sitä kautta koko unionin kilpailukykyä.

Keskuskauppakamarin lakimies Erkko Meri. Kuva: Liisa Takala.

Euroopan komissio julkaisi uuden teollisuusstrategian, jossa asetetaan keskeiseksi tavoitteeksi Euroopan unionin kilpailukyvyn vahvistaminen. Strategiassa esitetään yhtenä toimenpiteenä teollis- ja tekijänoikeuksia koskevan toimintasuunnitelman laatimista. Keskuskauppakamarin lakimies Erkko Meri pitää tärkeänä, että IPR-asiat on huomioitu tuoreessa strategiassa.

”Viime aikoina julkaistut selvitykset osoittavat, että tietoisuuden puute aineettomista oikeuksista sekä niiden suojaamisesta on aito haaste monessa pk-sektorin yrityksessä. On erittäin tärkeää, että teollisuusstrategiassa on tuotu esiin tarve laatia IPR-toimintasuunnitelma. Pk-sektorin yrityksiä vaivaava ongelma tietoisuuden puutteesta on otettava vakavasti”, Meri sanoo.

Meren mukaan aineettomat oikeudet koskettavat nykyisin lähes jokaista yritystä. Tutkimusten mukaan yritykset, jotka hyödyntävät aineettomia oikeuksia säännöllisesti liiketoiminnassaan ja joilla on prosessien tukena organisaation oma IPR-strategia, ovat useammin myös nopean kasvun yrityksiä.

”Teollisuusstrategiassa on tuotu esiin, että IPR-toimintasuunnitelman tarkoituksena on muun muassa säilyttää teknologinen riippumattomuus sekä edistää maailmanlaajuisesti tasapuolisia toimintaedellytyksiä. Nämä ovat kunnianhimoisia tavoitteita, joiden saavuttaminen vaatii panostusta myös aineettomia oikeuksia koskevaan osaamiseen”, Meri sanoo.

Komission IPR-toimintasuunnitelma tulee huomioida myös Suomen kansallisen IPR-strategian valmistelutyössä. Kansallista ja unionin tasoa ei ole tarkoituksenmukaista tarkastella toisistaan erillisinä kokonaisuuksina.

”Kilpailukykyinen EU edellyttää, että yritykset rekisteröivät ja suojaavat aineettomia oikeuksiaan. Teollis- ja tekijänoikeuksia koskeva toimintasuunnitelma luo pohjan niille konkreettisille toimenpiteille, joilla kilpailukyky voidaan turvata. Suunnitelman toteutus ratkaisee, miten tässä tavoitteessa onnistutaan”, Meri päättää.