Keskuskauppakamari ihmettelee, mihin Suomessa tarvitaan tieliikenteen kansallista päästökauppaa, kun vastaava ehdotus on jo annettu EU-tasolla. Keskuskauppakamarin johtava asiantuntija Päivi Wood kuitenkin korostaa, että komission ehdotuksessa on haasteita, joihin Suomen on vaikutettava nopeasti.
EU-tason ehdotus tieliikenteen päästökaupasta on kaikkea muuta kuin ongelmaton. Nyt tärkeintä olisi kuitenkin keskittyä siihen, että Suomi vaikuttaa tieliikenteen päästökaupan valmisteluun EU:ssa ja ehdotuksen heikkoudet saadaan taklattua pois, korostaa Wood.
”Iso kysymys on, miksi Suomessa halutaan jatkaa edelleen tieliikenteen kansallisen päästökauppajärjestelmän valmistelua, jonka olisi tarkoitus tulla voimaan vain vuotta aiemmin kuin EU-tason järjestelmän”, sanoo Wood.
Woodin mielestä tärkeämpää olisi, että Suomi miettisi ratkaisuehdotuksia komission ehdotukseen.
”Komissio epäonnistuu mittavasti arvioimaan tieliikenteen päästökaupan vaikutukset yrityksille. Hämärän peittoon jää mahdollisuudet kompensoida vaikutuksia kotitalouksille. Suomen kannalta hyvien ratkaisuehdotusten tarjoaminen näihin kysymyksiin olisi tällä hetkellä tärkeämpää kuin kansallisen tieliikenteen päästökauppajärjestelmän rakentaminen”, Wood sanoo.
Oman suorituksen tekeminen saattaa kääntyä itseään vastaan
EU-komissio antoi lainsäädäntöehdotuksen tieliikenteen ja rakennusten lämmityksen sisällyttämiseksi päästökauppajärjestelmään kuluneen kesän aikana. Ehdotuksen mukaan kaikkia EU-maita koskeva tieliikenteen päästökauppa alkaisi vuonna 2026.
Wood korostaa, että kun päästövähennyksistä päätetään, on seurattava tarkasti, miten asiat kehittyvät Suomen rajojen ulkopuolella.
”Oman suorituksen tekeminen vain Suomen rajojen sisällä saattaa kääntyä nopeasti itseään vastaan, etenkin jos viennin kilpailukyky heikkenee. Hinnoittelumallit kilpailijamaissa ei ole vähäpätöinen asia viennin kilpailukyvyn näkökulmasta”, sanoo Wood.