Hallituskausi on kääntymässä loppua kohti ja on aika jakaa hallituksen välitodistus sekä silmäillä jo tulevaan. Eli seuraa kiitoksia, moitteita – ja muutama ehdotus tulevaan.
Hallituksen positiivisten uudistusten lista on mittava. Hallitusohjelman kolme merkittävintä kokonaisuuta olivat: työmarkkinoiden uudistamien muun muassa paikallista sopimista parantamalla ja työrauhaa edistämällä, tuloloukkujen purkaminen sosiaaliturvaa uudistamalla sekä merkittävä julkisen talouden sopeuttamisohjelma hallitsemattomaksi karkaamassa olleen julkisen velkaantumisen taittamiseksi.
Valitettavasti nuo kolme kokonaisuutta vaikuttavat kasvuun keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä tai suhdanteen parantuessa. Ikävä kyllä, surkeana jatkunut suhdannetilanne on samalla painanut talouttamme ja vaikeuttanut urakkaa. Totesin hallitusohjelman julkaisemisen jälkeen, että lyhyellä aikavälillä talouskasvuun vaikuttava verouudistus sekä ulkomaisen työvoiman saantia merkittävästi helpottavat uudistukset jäivät päättämättä.
Myös viime vuoden veropäivässä peräänkuulutin seuraavaa: ” Suomen pitäisikin toteuttaa rohkea verouudistus. Uudistuksella kannustettaisiin reippaasti nykyistä enemmän työntekoon, yrittämiseen, investointeihin ja kotimaisten yksityisten pääomien kartuttamiseen. Meillä verotetaan aivan liian kireästi sellaista, jota haluttaisiin lisää, kuten työtä ja investointien tuottoa.”
Nyt onkin annettava suuri kiitos pääministerille ja hallitukselle: tuo viesti kuultiin ja toteutettiin merkittävä verouudistus, jota juuri eduskunnalle annetussa budjettiesityksessä pannaan myös toimeen. Neljä merkittävintä verouudistusta paketissa ovat: ylimpien marginaaliverojen leikkaaminen 7 prosenttiyksiköllä 52 prosenttiin. Tämä toteutettiin poistamalla kokonaan valtionverotuksen kaksi ylintä veroluokkaa. Näin korkeilla marginaaliveroilla dynaamiset vaikutukset ovat merkittävät – ja uudistus vähintäänkin rahoittanee itsensä.
Toinen merkittävä uudistus on yhteisöveron laskeminen 18 prosenttiin vuoden 2027 alusta. Otamme jälleen kilpailuetua pääkilpailijoihimme. Etuja ovat muun muassa seuraavat: Yritysten investointien kannattavuuslaskelmat paranevat ja investoinnit kasvavat. Se tuo myös muita kuin kasvavia yhteisöverotuottoja Suomeen. Yritykset näyttävät enemmän voittoa ja konsernit tulouttavat niitä enemmän Suomessa. Se lisää verotuloja jo lyhyemmälläkin aikavälillä. Lisäksi yritysten investointivara kasvaa tulevaisuudessa. Vuoden 2014 edellisen yhteisöveron laskun jälkeen verotulot lähtivät nopeaan ja kasvoivat muutamassa vuodessa ohi tasosta ennen verokannan alentamista.
Kolmas hyvä uudistus on ulkomailta tulevien avainhenkilöiden lähdeveron alentamista 32 prosentista 25 prosenttiin sekä sen rajoitetusti soveltamista myös Suomeen takaisin muuttaviin Suomen kansalaisiin. Tämä uudistus on meiltä vahva vastaus kilpailussa huippuosaajista ja heidän sijoittautumisestaan. Esimerkiksi TKI-rahoituksen lisääminen ei auta jos emme saa parhaita TKI-osaajia Suomeen.
Neljäntenä nostan vielä suurten puhtaan siirtymän investointihankkeiden investointihyvityksen jatkon. Jo ensimmäinen kierros nosti yli 50 hanketta joista osa toteutuu nyt nopeammin ja osa ei olisi toteutunut välttämättä ollenkaan ilman tätä kannustinta.
Arvoisa pääministeri,
Kaikki ei luonnollisesti mene täydellisesti ja tulee tehtyä myös huonoja päätöksiä, joissa pieniä laskennallisia verotuottoja tuovilla kiristyksillä saadaan aikaan moninkertaista vahinkoa. Esimerkiksi kaivosten sähköveron ja kaivosmineraaliveron kiristämisellä saadaan laskennallisesti muutamia kymmeniä miljoonia verotuottoja. Samalla on jo varmaa, että se leikkaa joidenkin kaivosten kannattavuutta siten, että niiden hyödyntäminen lyhenee joillakin vuosilla. Pelkästään tämä vaikutus vie verotuloja moninkertaisesti verrattuna laskennalliseen tuottoon. Ja jos yksikin suunnitelluista kaivosinvestoinneista jää tämän vuoksi toteutumatta, niin kysy on jo kymmeniä, jos ei satoja kertoja suuremmasta menetyksestä sellaisen kaivoksen verokädenjäljestä, joka jää saamatta Suomeen.
Tämä sama pätee osin myös datakeskuksiin, joiden verotusta päätettiin kiristää. Jo julkiset puheet näistä pisti käsijarrun päälle kymmenien miljardien hankeputkiin. Toivotaan että investointien hidastumisen lisäksi ei kovin monta miljardihanketta jää toteutumatta. Dynaamiset vaikutukset verotuksessa voivat olla rajut myös negatiivisina.
Mutta kuten sanottua, kaiken kaikkiaan hallituksen välitodistus on verotuksenkin osalta ehdottoman nettopositiivinen ja arvosana kiitettävä.
Hyvät ystävät,
Sitten niihin ehdotuksiin tulevaisuuteen. Monta hyvää ja tarpeellista verouudistusta jäi vielä tulevankin varalle. Keskustelu perintö- ja lahjaveron poistosta meni julkisuudessa pahasti väärille raiteille, eikä ymmärrys sen kasvuvaikutuksista levinnyt. Sama koskee esitystämme osinkoverotuksen muuttamisesta neutraalimmaksi. Molemmat olisivat vapauttaneet miljardeja yritysten taseista parempiin investointeihin.
Palkansaajan ansiotuloverotus jäi edelleen kireäksi – verrattuna vaikka Ruotsiin. Tulevaisuudessa myös keskituloisten suhteellisen kireitä marginaaliveroja on leikattava kun se tuleva kasvu tuo yllättävän paljon lisää verotuottoja valtion kirstuun. Samalla on syytä laskea se korkein marginaalivero alle 50 prosenttiin. On vain paitsi taloudellisesti järkevää, niin myös moraalisesti oikein, että jokaisesta lisäeurosta tulonsaaja saa pitää ansiostaan enemmän kuin puolet itsellään. Nämä, ja monet muut veroehdotuksemme ovat päättäjien käytössä jatkossakin.
Sillä Suomi tarvitsee reipasta talouskasvua selvitäkseen ikääntymisen ja kasvavien puolustusmenojen tuomista mittavista haasteista.
Arvoisa pääministeri,
Sanoitte ennen viime vaaleja, että julkisen talouden korjaaminen ja talouden rakenteiden korjaaminen on vähintään kahden vaalikauden urakka. Nyt on vasta reilut kaksi vuotta takana niistä kahdeksasta työn vuodesta. Hyvin on alkanut! Ja puolestamme voimme esityksillämme ja asiantuntija-avullamme luvata, että tuemme hallituksenne – ja tulevien hallitusten – työtä vauraan ja hyvinvoivan Suomen rakentamiseksi!
Kiitos.
