Kilpailu kuntoon ja korruptiiviset rakenteet kuriin: Kaava-aloiteoikeus maanomistajille ja hankkeiden toteuttajille

Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi. Kuva: Roni Rekomaa

Kauppakamarit kannustavat hallitusta rohkeuteen maankäyttö- ja rakennuslain uudistuksessa. Maanomistajille ja hankkeiden toteuttajille tarvitaan kaava-aloiteoikeus. Lisäksi hankkeiden lupamenettelyitä tulee uudistaa ja yhtenäistää. Kaavoitusprosessia kehittämällä voidaan parantaa kilpailua ja läpinäkyvyyttä.

Investointien luvitusta voidaan nopeuttaa huomattavasti yhden luukun periaatteella, jossa yksi hankkeen lupahakemus riittää viranomaisten jakaessa tietoa ja sovittaessa yhteen prosessejaan. Kaavoitus- ja rakennusluvituksen digitalisointi ei ole kohtuuton vaatimus tämän päivän maailmassa.

”Nykyinen kaavoitusprosessi on läpinäkymätön, koska valmisteluun lähtemättömiä kaavapäätöksiä ei tarvitse nykyisin perustella virkavastuulla”, sanoo Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi.

”Suomi on maailman vähiten korruptoituneita maita, mutta nykyjärjestelmä jättää prosesseihin rakenteellisesti harmaan alueen, johon on syytä tuoda läpinäkyvyyttä.”

Kauppakamarit esittävät maanomistajalle tai hankkeen toteuttajalle aloiteoikeutta kaavoitusprosessin aloittamiseksi. Kaavoittajan ja asiasta vastaavan virkamiehen pitäisi tehdä kaavoitusprosessin aloittamisesta tai aloittamatta jättämisestä perusteltu juridinen päätös virkavastuulla. Tämä toisi läpinäkyvyyden nyt hämärälle alueelle, jossa virkamies tekee valmistelupäätöksen vain kaavoista, joissa valmistelu aloitetaan.

”Uudistus toisi paremman ja läpinäkyvämmän kilpailun eri hankkeille ja vaihtoehdoille kaikkien arvioitavaksi. Läpinäkyvä ja reilu kilpailu johtaa aina yhteiskunnan ja sen jäsenten parempaan hyvinvointiin”, Romakkaniemi sanoo.

Uudistusta lakiin on esitetty Keskuskauppakamarin ’Kilpailukyvyn avaimet 2020-luvulla’ julkaisussa, liittyen maankäyttö- ja rakennuslain uudistukseen. Ehdotus on yksi 150 keinosta, joilla Suomesta tehtäisiin maailman kilpailukykyisin ja hyvinvoivin maa.

Kauppakamarit haluavat myös uudistaa hankkeiden lupamenettelyitä. Nykyinen menettely, jolla useita eri lupia haetaan eri viranomaisilta muuttuisi yhden luukun kattavaksi hakemukseksi. Samassa yhteydessä maan eri alueiden eri menettelytapoja tulkintoja tulee yhtenäistää. Lupapäätöksen saamiselle tulee myös asettaa sitova hallinnollinen takaraja.

”On viranomaisten tehtävä vaihtaa tietoja keskenään ja sujuvoittaa muutenkin lupaprosessi yhteen nykyaikaisen palvelumuotoilun ja digitalisaation avulla”, Romakkaniemi vaatii. ”Kohtuuttomista käsittelyajoista päästään kirjaamalla käsittelyn maksimiaikaraja lakiin. Myös tulkinnat ja menettelyt maan eri alueilla on yhtenäistettävä samalla.”

Eri arvioiden mukaan kohtuuttoman pitkissä lupaprosesseissa odottaa sadoista miljoonista miljardeihin arvosta erilaisia yhteiskuntaa hyödyttäviä investointihankkeita. Osa näistä jää ikuisesti toteutumatta lupaprosessien viivästymisen takia.

”Ohi menneet investointihankkeet tarkoittavat ikuisiksi ajoiksi menetettyjä työpaikkoja ja hyvinvoinnin lisäystä, täysin turhaan”, Romakkaniemi harmittelee.

Romakkaniemi Juho

Juho Romakkaniemi

Toimitusjohtaja

+358 40 050 5269

Kategoriat:Alue- ja rakennepolitiikka, Juho Romakkaniemi