Liikennejärjestelmälle määriteltiin vuoden vaihteessa verisuonisto, runkoverkko, jossa erityisesti pitkämatkainen liikenne kulkee sujuvammin ja ennakoidummin. Teiden ja ratojen runkoverkkoa on yritetty yli kymmenen vuotta, mutta aikaisemmat esitykset ovat kaatuneet puolue- tai aluepoliittisiin näkemyseroihin. Nyt paperilla määritelty liikenteen runkoverkko, listaus pääväylien verkosta, sisältää tuhansia kilometrejä teitä ja ratoja. Näiden väylien sujuvoittaminen edistää Suomen kilpailukykyä tehokkaasti, kunhan toteutuksesta pidetään huolta.
Kansallisen logistiikkaselvityksen mukaan yritysten logistiikkakustannusten osuus liikevaihdosta on 14 prosentin tasolla. Logistiikkakustannuksista noin kolmannes muodostuu kuljetuskustannuksista. Vaikka yritykset voivat vaikuttaa kuljetuskustannuksiin esimerkiksi sijoittumis-, kalusto- ja reittivalinnoillaan, niin myös väylien kunnolla on iso merkitys. Radoilla kapasiteetin ja kunnon puutteet aiheuttavat viiveitä ja lisäkustannuksia rataa käyttäville yrityksille. Polttoainetta kuluu taas selvästi enemmän huonokuntoisilla teillä.
Vuonna 2019 teiden päällystystyöt ovat minimissä. Huonokuntoisten, päällystettyjen tiekilometrien määrä nousee tänä vuonna vähäliikenteisellä tieverkolla 6700 kilometriin ja vilkasliikenteisellä verkolla 900 kilometriin. Rapautuvien väylien määrä saataisiin laskuun 300 miljoonan euron vuosittaisella tasokorotuksella perusväylänpitoon. Summasta on poliittinen yhteisymmärrys. Lisärahoituksen aikataulusta ei kuitenkaan ole juurikaan keskusteltu julkisuudessa. Viime vuonna laaditun julkisen talouden suunnitelman mukaan luvattu 300 miljoonan euron lisäys tulisi vasta vuonna 2022.
On ehdottoman tärkeää, että 300 miljoonan euron vuosittainen tasokorotus saadaan heti hallituskauden alkumetreillä. Yhtä tärkeää on, että liikenteen rahoitukseen ja suunnitteluun saadaan pitkäjänteisyyttä vielä suunnitelmatasolla olevan 12-vuotisen liikenneohjelman avulla.
Ensi hallituskaudella testataan lopulta, missä määrin nyt määriteltyjen pääteiden ja ratojen kehittämiseen todella löytyy sitoutuneisuutta – ja resursseja. Määrittely ei saa kuitenkaan tarkoittaa sitä, että kaikki munat laitetaan yhteen koriin. Elinkeinoelämän kuljetusten kannalta on kohtalokasta, jos ne väylät, jotka eivät runkoverkkoon päässeet, unohdetaan.
Kirjoitus on julkaistu pääkirjoituksena Kuljetus&Logistiikka -lehdessä 4.3.2019