Uusimmat
Työllisyys on 55 000 työllisen päässä hallituksen asettamasta tavoitteesta. Luku käy ilmi Keskuskauppakamarin työllisyystavoitelaskurista, jossa seurataan hallituksen työllisyystavoitteen etenemistä. Työllisyysasteen kehitystä voi seurata osoitteessa www.tyollisyystavoite.fi. Sivustolla pidetään myös kirjaa päätösperäisistä työllisyystoimista ja niiden työllisyysvaikutuksista.
Työllisyystavoitelaskuri perustuu Tilastokeskuksen julkaisemiin työllisyyslukuihin. Tänään julkaistut työllisyysluvut osoittavat, että työllisyysasteen trendi nousi sen ollessa 73,0 prosenttia vuoden 2019 joulukuussa. Työttömyysasteen trendi pysyi paikallaan 6,7 prosentissa joulukuussa 2019.
”Pitkästä aikaa positiivinen lukema. Työllisyysasteen trendiluku spurttasi edellisen julkaisun eli marraskuun 72,6 prosentista nyt 73 prosenttiin. Trendi on taas pienen notkahduksen jälkeen nouseva, kuten työllisyystavoitelaskurista hyvin näkyy”, Keskuskauppakamari pääekonomisti Mauri Kotamäki sanoo.
”Selkeästi positiivinen yllätys.”
Pääministeri Marinin hallituspohja on istunut nyt reilu puoli vuotta. Se on siis vasta alkutaipaleella.
”Trendinousu ei kuitenkaan todennäköisesti ole istuvan hallituksen ansiota, vaan palautuu aiempiin päätöksiin sekä kansainväliseen suhdanteeseen. Päätöksiä kun nykyhallitus ei yksinkertaisesti ole vielä juurikaan ehditty tehdä”, Kotamäki pohtii.
Luku on kuitenkin positiivinen uutinen Marinin hallitukselle.
”Työllisyysasteen trendin nousu saattaa antaa työllisyysryhmille uutta puhtia. Tehtävä on muuttunut taas mahdollisemmaksi. Päätöksiä on kuitenkin saatava aikaan – ja mitä pikemmin, sen parempi. Niitä on toistaiseksi vain odoteltu”, Kotamäki sanoo.
Työttömyysasteen trendi oli taas 6,7 prosenttia.
”Valitettavasti työttömyys ei ole laskenut pitkiin aikoihin. Suomen kansantalous lienee lähellä rakenteellisen työttömyyden tasoa tai jopa alle sen. Tarvitaan rakenteellisia toimia.”
Julkinen talous on kuitenkin vielä pinteessä. Työllisyystavoite asetettiin pitkälti siksi, että julkinen talous saataisiin tasapainotettua. Se tarkoittaa julkisten tulojen ja menojen tasapainoa vuonna 2023.
”Valtiovarainministeriö ennustaa yli 3 miljardin euron alijäämää vuodelle 2020. Se tarkoittaa, että todennäköisesti 75 prosentin työllisyystavoite ei yksin riitä tasapainottamaan julkista taloutta. Työllisyystavoitteen lisäksi hallituksen olisi siis suotavaa suitsia myös julkisia menoja. Verojen kiristyksille on maltillisemmin tilaa, koska veroaste Suomessa on jo hyvin korkea”, Kotamäki sanoo.