Keskuskauppakamari kannattaa EU:n elvytyspakettia – rahat talouden kasvuun ja liikenneinfran parantamiseen

Keskuskauppakamarin johtaja Johanna Sipola. Kuva: Liisa Takala.

Suomen on suunnattava EU:n elvytyspaketin rahoitus merkittäviltä osin yritysten hankkeisiin, joilla edistetään digitalisaatiota ja kestävän, vähähiilisen talouden ratkaisuja. Lisäksi tie- ja raideliikenteen infraan on tehtävä mittavia panostuksia, joilla tuetaan vientiteollisuuden kilpailukykyä sekä vähennetään liikenteen päästöjä, sanoo Keskuskauppakamarin johtaja Johanna Sipola. 

Euroopan elpyminen ja EU:n jäsenmaiden saaminen kasvu-uralle vaativat suuria julkisia ja yksityisiä investointeja.  

”Keskuskauppakamari näkee, että julkista rahoitusta on käytettävä ensisijaisesti vauhdittamaan yksityisen sektorin TKI-toimintaa ja investointeja. Niin tuetaan parhaiten työllisyyttä ja tuottavuuden kasvua. Rahoitus on suunnattava hankkeisiin, jotka edistävät talouden uudistumista, kestävää kasvua ja digitalisaation edistämistä”, sanoo Sipola. 

Suoria julkisia investointeja Keskuskauppakamari ohjaisi myös liikenneinfraan.  Tie- ja raideverkon perusparannuksilla voidaan lisätä liikenteen sujuvuutta ja siten vähentää liikenteen päästöjä. Panostuksilla tulisi lisätä sekä raidekapasiteettia että parantaa tieinfraa. 

”Saavutettavuus sekä sujuvat logistiikkaketjut ovat myös keskeisessä roolissa yritysten ja varsinkin vientiteollisuuden menestyksessä. Talouden uusi kasvu vaatii, että vientiteollisuutemme kansainvälistä kilpailukykyä parannetaan. Liikenneinfran kunto on kilpailukykytekijä, joka on täysin omissa käsissämme”, Sipola toteaa.  

Keskuskauppakamari pitää hyvänä, että EU:n jäsenmaat saavuttivat sovun 750 miljardin elvytyspaketista heinäkuussa. EU:n yhtenäinen toiminta koronaviruspandemian aiheuttaman talouskriisin ratkaisemiseksi on perusteltua, sillä EU:n sisämarkkinoiden toipumisella on suuri merkitys jokaisen jäsenmaan oman talouden kääntämisessä kasvu-uralle. 

Keskuskauppakamari kuitenkin alleviivaa, että poikkeuksellisen suuren elvytysoperaation onnistumisen ratkaisee se, kuinka tehokkaasti rahoitus eri jäsenmaissa käytetään talouden uudistamiseen, kestävään kasvuun ja kilpailukyvyn parantamiseen.  Tämä keskustelu on nyt nopeasti käynnistettävä myös Suomessa. 

Suomen osuus EU:n elvytyspaketista on arviolta 3,2 miljardia euroa vuosina 2021-2023. Jäsenmaat toimittavat suunnitelmansa elvytyspaketin käyttöön liittyen Euroopan komissiolle. Suunnitelmille on saatava muiden jäsenmaiden hyväksyntä.  

”Komission arvioi elpymissuunnitelmat kahden kuukauden kuluessa niiden toimittamisesta. Elvytyksen kanssa ei tule aikailla. Suomen on tartuttava toimeen ripeästi suunnitelman laatimisessa, jotta elvytyspaketin rahoitus saadaan käyttöön heti ensi vuoden alussa”, Sipola päättää. 

Sipola Johanna

Johanna Sipola

johtaja, vaikuttaminen

+358 50 352 1172

Kategoriat:Työllisyys, Talous, EU, Johanna Sipola