Suomen perimät maksut oleskelulupahakemuksista ovat naapurimaihin verrattuna kalliit ja haittaavat osaajien houkuttelua maahan. Keskuskauppakamari esittää, että oleskelulupamaksut uudistetaan pikavauhtia ja uudet maksut asetetaan kilpailukykyiselle tasolle keskeisiin kilpailijamaihin nähden. Samalla pitää käydä tarkasti läpi myös muut osaajien maahanmuuton byrokratiaan liittyvät maksut ja huolehdittava niiden kilpailukykyisestä tasosta.
Keskuskauppakamari vertaili Suomen ja sen naapurimaiden oleskelulupahakemuksista perittäviä maksuja osana julkaisemaansa Osaajia Suomen rajojen ulkopuolelta -ratkaisua. Lopputulos on karua luettavaa. Suomessa oleskelulupahakemus maksaa pahimmillaan moninkertaisesti verrattuna esimerkiksi Ruotsiin ja Viroon. Norjan kanssa lupamaksut ovat samalla tasolla, vaikka Norjan hinta- ja palkkataso on merkittävästi Suomea korkeampi.
”Taas löytyi yksi vertailu, joka ei ole Suomelle eduksi. Oleskelulupahakemusten maksut tuskin ovat kenenkään ensisijainen kriteeri uutta asuinmaata pohdittaessa, mutta kyllä niilläkin on vaikutusta kokonaisuuteen, josta muodostuu Suomen houkuttelevuus ulkomaalaisten osaajien silmissä”, sanoo Keskuskauppakamarin osaamisasiantuntija Mikko Valtonen.
Työn perusteella haettava ensimmäinen oleskelulupa maksaa Suomessa 520 euroa. Esimerkiksi Ruotsissa vastaava lupa maksaa noin 185 euroa ja Virossa 125 euroa. Ero on siis moninkertainen. Opiskelun perusteella haettavan oleskeluluvan kohdalla tilanne on aivan yhtä karu. Suomi veloittaa lupahakemuksesta aikuisten osalta 450 euroa, kun taas Ruotsi noin 139 euroa ja Viro 95 €. Kausityölupa 3–6 kuukaudeksi Suomeen maksaa 560 euroa, mikä tarkoittaa sitä, että hintaero on Ruotsiin verrattuna noin kolminkertainen ja Viroon verrattuna nelinkertainen.
Keskeisin syy Suomen oleskelulupamaksujen korkeaan hintaan on niin sanotussa omakustannusperiaatteessa, jota maahanmuuttoviraston on lainsäädännön mukaan noudatettava. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että lupamaksujen pitäisi kattaa maahanmuuttovirastolle luvan käsittelystä aiheutuvat kustannukset. Todellisuudessa näin ei nytkään ole. Valtion vuoden 2020 talousarvion mukaan lupamaksuilla katetaan vain noin 70 prosenttia lupien käsittelykustannuksista.
”Omakustannusperiaate ei toteudu, joten sitä on syytä arvioida kriittisesti. Meidän näkemyksemme on, että omakustannusperiaatteesta tulee luopua ja lupamaksujen hinnat tulee asettaa kilpailukykyiselle tasolle naapurimaihin verrattuna. Vastaavasti maahanmuuttovirastolle tulee varata budjetista riittävät varat oleskelulupahakemusten nopeaan käsittelyyn”, esittää Valtonen.
Keskuskauppakamari on esittänyt, että Suomen tulisi siirtyä tavoitteellisempaan maahanmuuttopolitiikkaan. Tämä tarkoittaa valtioneuvoston tasolla asetettavaa vuosittaista määrällistä tavoitetta osaamiseen perustuvalle maahanmuutolle. Ensi vaiheessa tavoite voisi olla 30 000 työn ja opiskelun perusteella vuosittain maahan muuttavaa. Tässä olisi kasvua noin kolmannes vuoden 2019 toteumaan verrattuna.
”Kun halutaan päästä tavoitteisiin ja oikeasti lisätä osaamiseen perustuvaa maahanmuutto merkittävästi, pitää kaikki pienetkin yksityiskohdat hioa kuntoon. Tämä tarkoittaa sitä, että oleskelulupaprosessien pitää olla kunnossa ja Suomen maabrändin on oltava maailmalla kiinnostusta herättävä. Yksi osa tätä houkuttelevuutta on kilpailukykyiset oleskelulupamaksut”, toteaa Valtonen.
Liitteet: