Välitysmenettely

Nopeus. Välitysmenettely on tuomioistuinmenettelyä joutuisampaa. Välitysoikeuden on annettava tuomionsa sääntöjen mukaisessa välitysmenettelyssä pääsääntöisesti korkeintaan yhdeksässä kuukaudessa ja nopeutetussa menettelyssä kolmessa kuukaudessa.

Joustavuus. Osapuolet voivat sopia välitysmenettelyn paikasta, menettelyn kielestä, sovellettavasta lainsäädännöstä ja välitystuomareiden lukumäärästä.

Asiantuntevuus. Välitystuomari voidaan valita kunkin riidan edellyttämän osaamisen ja kokemuksen perusteella.

Luottamuksellisuus. Asiat käsitellään aina luottamuksellisesti. Riidan osapuolia koskevat tiedot, menettely ja asiassa annettava välitystuomio eivät ole julkisia.

Välitystuomion lopullisuus ja täytäntöönpanokelpoisuus. Välitystuomion asiaratkaisuun ei voi hakea muutosta. Välitystuomiot tunnustetaan ja täytäntöönpannaan suurimmassa osassa valtioista.

Kustannustehokkuus. Tuomion lopullisuus pitää kustannukset kurissa, kun riitaa ei käydä useassa oikeusasteessa. Välityslautakunnan sääntöjen mukaisissa menettelyissä lautakunta vahvistaa välitystuomareiden palkkiot, eivätkä välitystuomarit itse.

Yleensä jo varsinaista sopimusta tehtäessä tai esimerkiksi yhtiöjärjestyksessä sovitaan siitä, että mahdolliset erimielisyydet ratkaistaan välitysmenettelyssä. Keskuskauppakamari suosittelee mallivälityslausekkeen käyttämistä sopimuksissa. Välitysmenettelystä voi sopia myös riidan jo synnyttyä.

Välityslausekkeita käytetään yleisesti esimerkiksi osakas-, rakennus-, konsultti-, jakelu- ja IT-sopimuksissa.

Vuonna 1911 perustettu Keskuskauppakamarin välityslautakunta määrää välitystuomareita kotimaisiin ja kansainvälisiin välitysmenettelyihin sekä hallinnoi menettelyjä, jotka käydään Keskuskauppakamarin välitysmenettelysääntöjen tai nopeutettua välitysmenettelyä koskevien sääntöjen mukaisesti. Lisäksi lautakunta hallinnoi Keskuskauppakamarin sovittelusääntöjen mukaisia menettelyjä.

Lue lisää Keskuskauppakamarin välityslautakunnasta ja välitysmenettelystä osoitteesta arbitration.fi.